22.1.2020
Lähteet: (annotated whitepaper, Moneron kotisivut, Kovrin kotisivut)
Monero on julkaistu huhtikuussa 2014
Noin 30 aktiivisen pääkehittäjän tiimi, lisäksi satoja kehittäjiä yhteisössä.
Nykyarvo: $1 133 milj USD, rank 13.
XMR – Moneron valuutta. Ei ylärajaa.
Visio: Luoda täysin yksityinen, hajautettu kryptovaluutta.
Selitys: Yksityinen tarkoittaa että muut eivät näe mitä teet. Anonyymi tarkoittaa että muut voivat nähdä mitä teet, mutta eivät osaa yhdistää tekoa sinuun. Bitcoin ei ole yksityinen, eikä myöskään täysin anonyymi. Ledgerissä näkee vain siirretyt rahamäärät tililtä toiselle ei sitä kuka tilin omistaa, mutta rahavirroista voi päätellä samalle tilille siirtyvät varat. Bitcoin on siis ns. pseudonyymi kryptovaluutta (pseudonym = salanimi).
Monerossa on mahdotonta tietää kuka lähettää, kuinka paljon ja kenelle. Transaktioita mahdotonta jäljittää toisiinsa tai yhdistää tiettyyn lähteeseen. Silti protokolla pystyy muodostamaan konsensuksen ja estämään mm. double spend.
Nopeus: En löytänyt vakuuttavaa arviota Moneron tps luvuista tai skaalautuvuudesta. Käytännössä verkon todelliset tps luvut ovat ilmeisesti lähellä Bitcoinin nykyisiä lukuja, mutta vähäinen käyttäjämäärä voi vaikuttaa asiaan. Toisaalta kehittäjien mainitsema teoreettinen maksimi on ilmeisesti noin 1600 tps, ja kaistalaajuus ja datan viemä tila rajoittaa nopeutta. Monero on selvästi pienempi projekti kuin esim. Ethereum ja myös selvästi epäammattimaisenpi. Näin ollen ilmoitettuihin lukuihin tulee suhtautua varauksella.
Monerosta hyötyy ennen kaikkea rikolliset, mutta myös tavalliset käyttäjät voivat hyötyä yksityisestä valuutasta.
Mikäli jokainen käyttäjä pystyy näkemään alustan tilisiirrot on massadata analyysin avulla yhä helpompi louhia datasta tietoa, yhdistää osoitteita toisiin ja yhdistää nämä osoitteita käyttäviin ihmisiin. Myös ihmisten käyttäytymisestä voi saada paljon tietoa. Lisäksi mikäli omistaa suuren omaisuuden kryptovaluuttaa ja se on yleisessä tiedossa se voi jopa vaarantaa henkilön tai sen läheisten turvallisuuden.
Markkinoiden ennustaminen - Mikäli tietää tietyn osoitteen kuuluvaan exchangille voi jäljittää sinne tulevia tilisiirtoja. Mikäli tilisiirto on tarpeeksi suuri, voi yrittää ehtiä shortata valuuttaa ennen kuin suuri myynti on tapahtuu.
Vaihtokelpoisuus (fungibility): Hyvän valuutan tulisi olla vaihtokelpoinen, tarkoittaen että kaikki rahayksiköt ovat keskenään yhtä arvokkaita. Esim. kaikki setelit tai kolikot. Kuitenkin kryptovaluutoissa näkee vielä paremmin valuutan historiaa kuin seteleissä ja mikäli varoilla on taustalla epäilyttävää toimintaa voi valuutan nykyinen omistaja kärsiä tästä. Pahimmillaan asiasta tietämätön omistaja voi joutua rikostutkintaan tai varat voidaan jäädyttää. Monero on täysin vaihtokelpoinen sillä valuutan yksiköiden historiaa on mahdotonta nähdä.
Muilla yksityisillä valuutoilla, kuten Zcash ja Dash on mahdollisuus tehdä yksityisiä tilisiirtoja. Monerossa kaikki tilisiirrot ovat yksityisiä ja näin ollen käyttäjällä ei ole painetta vähentää yksityisyyttään esimerkiksi näyttääkseen vähemmän epäilyttävältä (ellei jo Moneron käyttäminen itsessään ole liian epäilyttävää).
Monero ei lähtökohtaisesti sisällä smart contracteja. On muutamia yrityksiä Monero projektin ulkopuolelta luoda vähintään rajattua smart contract järjestelmään Moneron päälle ns. toiseen kerrokseen. Ensimmäisenä löytyi Tari projekti jossa luodaan Moneron päälle yksinkertainen smart contract tyyppinen järjestelmä "digital asset" hallintaan. Digital asset tarkoittaa tässä yhteydessä esim. tapahtumien lippuja, pelin sisäisiä esineitä, bonuspisteitä, ja kryptotokeneita, eli kaikkea digitaalista omaisuutta. Tari ei kuitenkaan tue monimutkaisia smart contract ohjelmia. Tari on vielä epäammattimaisenpi ja pienempi projekti kuin Monero.
Tekniikka:
Monero on lohkoketju joka eroaa esim. Bitcoinista siinä että se on adaptiivinen käyttäjämääriin. Bitcoin verkko muuttaa ainoastaan PoW vaikeusastetta verkkoon osallistuvien laskijoiden yhteenlasketun laskentatehon mukaan, mutta muutoin Bitcoin ei reagoi silloin kun verkon kuormitus lisääntyy. Monerossa lohkon koko kasvaa mikäli kuormitus lisääntyy. Ohjelma laskee keskinvertaisen lohkokoon viimeiselle 100:lle lohkolle ja tämä on nimeltää M100. Uuden lohkon koko on nimeltään NBS (=New block size). Mikäli NBS > M100 lohkon palkkiosta vähennetään prosentuaalisesti yhtä paljon kuin mitä NBS prosentteina ylittää M100. Lohkoja jotka ovat yli 2x M100 ei hyväksytä ja lohkoja jotka ovat alle 60kB ovat vapaita em. vähennyksestä. Tällä järjestelmällä lohkoketju adaptoituu verkon kongestioon tiettyyn rajaan asti (lohkoketjurakenteen yleiset ongelmat, näistä tarkemmin mm. Bitcoin arvostelussa, enkä kertaa niitä tässä).
Uusi lohko louhitaan noin 2 min välein, ja louhimisesta saatava XMR palkkio laskee, kunnes asettuu lopulta 0.6XMR/lohko tasolle. On spekuloitu että jossain vaiheessa tasaiseen tahtiin uutta valuuttaa luovissa kryptovaluutoissa päädytään tilanteeseen jossa luonnollisen poistuman kautta (mm. hukatut salasanat etc.) katoaa yhtä paljon valuuttaa kuin mitä sitä syntyy.
Louhittava algoritmi on nimeltää CryptoNight ja se on ASIC resistentti. (Eli laskentaa on hyvin vaikea tehdä rinnakkain). Tämä ominaisuus teki CryptoNight:sta hyvin suositun browser mining piireissä. Kun käyttäjä käy browser mining sivulla, sivu (jopa käyttäjän huomaamatta) käyttää konetta kryptovaluutan louhimiseen. CryptonNight algoritmin vaikeusaste vaihtelee joka lohkon välissä ja perustuu viimeisimpään 720 lohkoon. Mitä nopeammin lohko saadaan ratkottua sen vaikeampi seuraava lohko on. (Kun arvioidaan kuinka nopeasti edellinen lohko ratkaistiin 20% eniten keskiarvosta poikkeavista timestamp:eista poistetaan).
Monero häivyttää lähettäjän, summan ja vastaanottajan.
Lähettäjä – ring signatures. Kun lähettäjä kuittaa tilisiirron kuittaus sekoitetaan aiempien kuittauksien joukkoon (se ryhmä johon kuittaukset sekoitetaan on ns. ad-hoc group) joista on mahdotonta erottaa kyseisen tilisiirron kuittausta.
Allekirjoitusta voidaan siis muiden nodejen toimesta verrata ad-hoc ryhmää vasten ja todeta että ryhmässä on private key jota kuittaus vastaa, mutta ei pystytä erottamaan kenen private key on kuittauksen taustalla.
Summa – Ring CT (confidental transaction), sen sijaan että lähettäjä lähettää kaikille tiedoksi lähetetyn summan, lähettäjä lähettää pienen datapalan joka kuitenkin varmistaa sen että lähetetty summa on validi, mutta siitä ei voi päätellä lähetettyä summaa
Vastaanottaja – Stealth addresses. Kun käyttäjä lähettää rahaa toiselle, ohjelma lähettää sen 95 kirjainta pitkään osoitteeseen joka alkaa numerolla 4. Tämä on vain kertakäyttöinen "stealth" osoite, joka yhdistää rahat piilossa olevaan public osoitteeseen. Joka kerta kun Monero käyttäjä avaa lompakon public osoite skannaa kaikki alustalla olevat stealth osoitteet ja yhdistää käyttäjälle kuuluvat varat yhdeksi käyttösummaksi.
Käyttäjä (node) tarkastaa jokaisen vastaanottamansa transaktion sen lisäksi että välittää sen eteenpäin. Node voi tarkastaa kuuluuko transaktio hänelle, mutta ei päätellä lähettäjää, vastaanottajaa tai summaa.
Tarkemmin: Bitcoin toimii UTXO periaatteella. Jos Aleksilla on 0.112 Bitcoinia jotka hän sai Frankilta hänellä todellisuudessa on allekirjoitettu viesti jossa lukee: " Minä (Frank), lähetän 0.112 Bitcoinia [Aleksi]:lle + H0 + N0", jossa: 1. Frank on allekirjoittanut viestin private key:llä (Frank) 2. Frank on allekirjoittanut viestin Aleksin public key:llä [Aleksi] 3. Frank on sisällyttänyt viestiin tiedon Bitcoinin aiemmasta historiasta H0 4. Frank liittää viestiin satunnaisen datan nimeltä nonce N0. (Tätä louhivat osapuolet muokkaavat jotta viesti täyttää louhinta-algoritmin kriteerit. Eli vaihtavat N0 niin monta kertaa että louhinta-algoritmi antaa vastauksen jolla saa oikeuden luoda uuden lohkon.)
Jos Aleksi tämän jälkeen haluaa lähettää 0.011 Bitcoinia Charlenelle, hän ottaa Frankin viestin ja muodostaa tästä H1.
H1 on siis "Minä [Frank], lähetän 0.112 Bitcoinia [Aleksi]:lle + H0 + N"
Tämän jälkeen hän allekirjoittaa kaksi viestiä: Toinen on hänen tilisiirto Charlenelle ja toinen on se raha mikä palautuu hänelle itselleen.
"Minä [Aleksi], lähetän 0.011 Bitcoinia [Charlenelle] + H1 + N1"
"Minä [Aleksi], lähetän 0.101 Bitcoin vaihtorahana [Aleksi]:lle + H1 + N2."
Aleksi allekirjoittaa molemmat viestit private key:llä [Aleksi], ensimmäisen viestin Charlenen julkisella avaimella ja toisen viestin omalla julkisella avaimellaan. Lisäksi hän liittää viesteihin aiemmat historiat H1 ja nonce:t N1 ja N2.
Monero toimii seuraavalla tavalla:
Jos Aleksilla on 0.112 XMR jotka hän sai Frankilta hänellä todellisuudessa on allekirjoitettu viesti jossa lukee: " Minä (joku ad-hoc ryhmästä), lähetin 0.112 XMR [kertakäyttöiseen osoitteeseen] + H0 + N0". Aleksi huomaa että nämä tilisiirto kuului hänelle tarkistaesaan private key:nsa suhteessa [kertakäyttöiseen osoitteeseen] jokaisesta viestistä minkä hän saa. Mikäli hän haluaa käyttää saamansa XMR, hän toimii seuraavasti. Hän valitsee vastaanottajan, esimerkiksi Brendan ja etsii tämän public key:n [brenda]. Tämän jälkeen hän käyttää private key:tään [ALEX] ja luo kertakäyttöisen osoitteen [ALEX+brenda]. Tämän jälkeen hän valitsee sattumanvaraisesti käyttäjiä verkosta ja rakentaa ring signaturen tästä ad-hoc ryhmästä. Tämän jälkeen hän luo historian aiemmasta viestistä ja lisää nonce:n kuten tavallisesti.
H1 = "Minä [joku ad-hoc ryhmästä], lähetän 0.112 XMR [kertakäytöiseen osoitteeseen] + H0
+ N0."
Aleksi luo siis seuraavat viestit:
"Minä [joku ad-hoc ryhmästä 2], lähetän 0.011 XMR [kertakäyttöiseen osoitteeseen joka on johdettu
ALEX+brenda] + H1 + N1"
"Minä [joku ad-hoc ryhmästä 2], lähetän 0.101 XMR vaihtorahana [kertakäyttöiseen osoitteeseen joka on johdettu ALEX+alex] + H1 + N2"
Tämän jälkeen Aleksi ja Brenda kumpikin tarkistavat private key:nsa suhteessa [kertakäyttöiseen osoitteeseen] jokaisesta viestistä minkä kohtaavat, ja löytävät näin itselleen kuuluvat transaktiot. Lisäksi siis viesteillä lähetetyt rahamäärät näkyvät vain vastaanottajille.
Monero whitepaper sisältää poikkeuksellisen paljon vaikeaa kryptosalaukseen liittyvää matematiikkaa jota ei välttämättä sijoittajan tarpeen ymmärtää ja ainakaan minun matematiikan taidot ei siihen riittäneetkään. En siten yritäkään avata tarkemmin miten Monero häivyttää lähettäjän, vastaanottajan ja summan. Kuitenkin pienen palan kryptosalauksen matematiikkaa ajattelin käydä tässä läpi jo ihan yleisestä mielenkiinnosta.
Monet Moneron häivytys menetelmistä pohjaavat paljon Diffie-Hellman-tyyppisille avainten vaihtoprotokollille. Tällä mekanismilla kaksi verkossa toisistaan etäällä olevaa tahoa voivat luoda yhteisen salaisuuden vaikka useampi välikäsi toimisi viestin välittäjinä. Tätä salaisuutta käyttäen he voivat sitten salata kahdenkeskisen yhteyden pitonsa. Ajatellaan että verkossa node liittyy tiettyyn määrään muita nodeja ja alkaa välittämään viestejä. Herää kysymys miten node voi luoda salatun yhteyden (tai transaktion) kaukana useamman noden päässä olevaan toiseen nodeen. Mikäli he jakavat salaisen avaimen on viestien salaus helppoa, mutta miten he voivat luoda tällaisen avaimen ottamatta toisiinsa suoraan yhteyttä? Kaikki mitä he sanovat toisilleen kulkee useamman muun tahon kautta. Alkuunsa ongelma kuulostaa mahdottomalta mutta Diffie-Hellman avainten vaihtoprotokolla ratkaisee ongelman.
Ensin hieman pohjustusta. Modulo on matemaattinen termi joka kuvaa tietyllä tapaa jakojäännöstä. A modulo B tarkoittaa jakojäännöstä mikä syntyy kun A jaetaan B:llä. Täten 5 modulo 2 on 1, sillä 5 jaettuna 2:lla on 2, ja jakojäännöstä jää 1. Mikäli otetaan luvusta modulo 100, voidaan ajatella että ilmoitetaan luvusta vain kaksi viimeisintä numeroa. Esimerkiksi 593851 modulo 100 on 51. Mikäli sattuu osaamaan nykyään harvinaista allekainlaskua, tai on muuten matemaattisesti orientoitunut on ymmärrettävää että mikäli kertoo kaksi suurta lukua A ja B ja ottaa niistä modulo 100, se on sama kuin jos ottaa luvusta A modulo 100 ja luvusta B modulo 100, kertoo ne keskenään ja ottaa vastauksesta modulo 100.
Näin:
Seuraavassa esimerkissä käytetään modulo 100 vain esimerkkinä ja todellisuudessa Diffie-Hellman tyyliset avainten vaihtoprotokollat käyttävät samalla periaatteella toimivia, mutta paljon vaikeammin murrettavia algoritmeja.
Oletetaan että Alexilla ja Brendalla on molemmilla salaiset numerot A ja B, ja lisäksi numerot joiden ei tarvitse pysyä salassa a ja b. He haluavat luoda yhteisen salaisen numeron jota ulkopuolinen Eva ei pysty helposti selvittämään. Diffie-Hellman avainten vaihto protokollalla he pystyvät luomaan salaisen numeron K, joka johdetaan salaisina pysyvistä numeroista A ja B ja julkisista numeroista a ja b.
Alex kertoo Brendalle hänen numeronsa a modulo 100 (eli vain kaksi viimeisintä numeroa) ja Brenda kertoo hänen numeronsa b modulo 100. Nyt Eva tietää luvut (a,b) modulo 100.
Alex laskee luvun x =a*b*A modulo 100, ja Brenda laskee luvun y=a*b*B modulo 100.
Alex julkistaa luvun x ja Brenda julkistaa luvun y.
Nyt alex voi laskea y*A modulo 100 = a*b*B*A modulo 100 ja Brenda voi laskea x*B modulo 100 = a*b*A*B modulo 100. Molemmat tietävät nyt saman luvun X = y*A modulo 100 = x*B modulo 100
Tällä numerolla he voivat salata yhteyden pitonsa. Eva on kuullut numerot (a,b,a*b*A, sekä a*b*B) modulo 100, mutta ei voi suoraan päätellä mikä on a*b*A*B modulo 100
Tämä on yksinkertainen ja helposti murrettavissa oleva muoto Diffie-Hellman tyylisestä avainten vaihtoprotokollasta ja paljon vaikeammin murrettavia versioita on olemassa. Suuri osa niistä pohjaa sille että on vaikeaa löytää suurten numeroiden osatekijöitä. Tällaiset ongelman eivät kuitenkaan ole kvanttitietokoneille haaste joten Monero ei toistaiseksi ole kvanttitietokoneille resistentti.
Kovri
Moneroa käytettäessä häivytysmenetelmistä huolimatta edelleen käyttäjän IP osoite on jäljitettävissä. Tämän vuoksi Monero:lta on tulossa kehitysaskel Kovri, joka häivyttää käyttäjän IP-osoitteen linkittämällä sen monen muun noden kautta.
Kovri ei kuitenkaan ole vain pieni parannus Moneroon, vaan oma anonyymi verkkonsa ja se pyrkii olemaan vaihtoehto nykyiselle Tor-verkolle. Tor-verkko ei ilmeisesti ole täysin hajautettu, ja Kovri projekti pyrkii kehittämään täysin anonyymin hajautetun vertaisverkon.
Kehitystyö osin lahjoitusten varassa ja kehitys alkoi marraskuussa 2015.
Teknisemmin Kovrista:
I2P (Invisible Internet project) on vapaan ja avoimen lähdekoodin projekti, jonka tavoitteena on luoda anonyymi verkko. Se on Tor-verkon jälkeen toiseksi yleisin ohjelmistoalusta tavanomaisten hakukoneiden kattaman internetin ulkopuolelle jäävällä syvän webin alueella toimiville darkneteille. I2P on internetin päällä toimiva verkkokerros, jota käyttämällä ohjelmat voivat lähettää viestejä toisilleen anonyymisti ja turvallisesti. Mahdollisia käyttötapoja ovat muun muassa anonyymi verkossa surffailu, chatti, bloggaaminen ja tiedostonsiirto. Suosittuja ovat myös IP2-pohjaiset kauppapaikat.
I2P verkko on kirjoitettu Javalla ja se on hankalasti käytettävä. Kovri pyrkii kirjoittamaan I2P protokollan uudelleen C++ kielellä ja dokumentoimaan projektin hyvin, sekä tekemään käyttöliittymästä helpon. Tarkoituksena on että Kovria voi käyttää ilman Monero lompakkoa tai Moneroa muutenkaan, mutta sillä voi myös käyttää Moneroa niin että käyttäjää ei voi jäljittää IP osoitteen perusteella.
Kovri käyttää viestien suojaamiseen Garlic encryption ja the Garlic router tekniikkaa, joka on turvallisempi versio Onion router tekniikasta. Siinä useita viestejä kryptataan yhteen jotta on vaikeampi analysoida verkkoviestintää. Tällä hetkellä Kovri projektissa on 48 kehittäjää ja pääkehittäjä on nimeltään Anonminal.
Oma analyysi
Monero on virkistävän erilainen kryptovaluutta. Whitepaper oli todella amatöörimäinen ja täynnä epäselvyyksiä ja virheitäkin (Moneron sivuilla on luettavissa tavallisen whitepaper version lisäksi ns. annotated versio jossa puoliammattilainen on kirjoittanut kommentit). Ilmeisesti kuitenkin itse koodi on hyvin tehty sillä Monero on pysynyt pystyssä jo lähes kuuden vuoden ajan ilman että yksityisyyttä tai konsensusta olisi murrettu. Monero on tarkoitettu pääasiassa rikolliseen toimintaan. Tavallisille länsimaisille käyttäjille hyödyt ovat hyvin vähäisiä. Mahdollisesti valtioissa joissa sensuuri on voimakasta Monero voi olla hyödyllinen myös tavallisille kansalaisille. 2018 ensimmäisellä vuosipuoliskolla niistä kiristyshaittaohjelmista jotka käyttivät kryptovaluuttaa maksukeinonaan 44% käytti Moneroa. Suurimmat riskit Moneroon sijoittamisessa ovatkin todennäköisesti valuutan kieltäminen sekä muut yksityisyyttä tarjoavat kryptovaluutat. Valuutan kieltäminen ei todennäköisesti onnistu pysäyttämään verkkoa, mutta mikäli kryptopörssit eivät saa enää myydä Moneroa sen arvo laskee varmasti roimasti. Muihin yksityisyyttä tarjoaviin kryptovaluuttoihin en ole vielä perehtynyt, joten en osaa sanoa kuinka suuri riski ne ovat.
Kuitenkin vaikka valuutan käyttötarkoitus on mielestäni moraaliton, pidän Monerosta siinä mielessä että se ei ole lupaa taivaita ja tarjoa roskaa kuten monet muut projektit. Yksityisyys on arvokas asia josta ollaan varmasti valmiita maksamaan ja tekniikka on jo nyt Monerolla riittävä tarjoamaan hyvää yksityisyyttä. Mikäli suorittaa satojen tuhansien huumekauppaa, ei 50 sentin transaktiomaksu merkitse yhtään mitään jos sillä saa täydellisen yksityisyyden rahan siirrolle. Uskoisin että laittomien asioiden maksamiseen ja valuutan siirtoihin liittyy suuria riskejä ja näitä Monero varmasti vähentää. Monerolla rahan saa siirtymään täysin ilman jälkiä ja tavaran voi vaikka piilotella pienissä osissa eri paikkoihin jolloin ei koskaan tarvitse olla samaan aikaan samalla paikalla toisen osapuolen kanssa. Myöskään Moneroa parempaa järjestelmää ei ole helppo tehdä. Varsinkin jos/kun Kovri saadaan valmiiksi on Moneron turvallisuustaso erinomainen. Vaikka joku onnistuisi luomaan vielä turvallisemman järjestelmän vaatisi paljon aikaa ennen kuin uusi järjestelmä ehtisi käydä läpi sen käytännön testauksen minkä Monero on jo läpäissyt. Mikäli joku luo halvemman tai nopeamman valuutan, se tuskin on kovin merkittävää tässä käyttötarkoituksessa. Kvanttitietokoneille resistentti järjestelmä saattaisi olla merkittävästi parempi, sillä vaikka nykyään kvanttitietokoneet voivat tuntua etäisiltä, riittää että rikollinen uskoo kvanttitietokoneiden tulevan esim. 5-10 vuoden kuluttua. Jo tällöin voi herättää huolta käyttää järjestelmää joka säilyttää datan vuosikymmeniä ja on mahdollisesti murrettavissa tulevalla teknologialla.
Toki kehittyneempi smart contract järjestelmä voisi myös luoda merkittävää lisähyötyä ja tällöin voisi halvempi valuutta (hinta/transaktio) olla myös eduksi. Kuitenkaan Moneron perusidea yksityisestä valuutasta ei vaadi sinänsä smart contracteja ja Monero on jo nyt riittävän hyvä järjestelmä laittoman rahanvaihdon häivyttäjäksi. Mikäli uskoo tämän käyttötarkoituksen nostavan Moneron arvoa entisestään voi Moneroon sijoittamista hyvinkin harkita. Anonyymeille smart contracteille on varmasti jotain käyttötarkoituksia, mutta niitä ei ole kovin helppo keksiä montaa (anonyymi kasino voisi olla yksi). Smart contractien perusidea kun kuitenkin on että ne ovat läpinäkyviä ja kaikki näkevät mitä on sovittu.
Mikäli aikoo sijoittaa Moneroon on varmasti hyvä seurata tarkalla korvalla eri maiden kryptovaluttaan liittyvää lainsäädäntöä, sillä on ainakin minun oikeuskäsityksen vastaista että yksityiset kryptovaluutat ovat vielä laillisia. Todennäköisesti kun ihmisten tietämys kryptovaluuttojen välttämättömyydestä, mutta myös riskeistä lisääntyy tullaan Monero joissain vaiheessa kieltämään. Kuitenkaan kryptovaluuttoja kokonaisuutena ei todennäköisesti voida kieltää sillä se on kuin yrittäisi kieltää internetin.
Pitäisikö siihen sitten sijoittaa? Lainsäädännön ja kilpailevien kryptojen lisäksi epävarmuutta tuo myös itse kryptomarkkinat. Mikään kryptomarkkinoilla ei tällä hetkellä heijasta projektin käyttöarvoa, vaan eri valuutoiden arvot riippuvat siihen uskovien spekuloijien määrästä ja markkinamanipulaatiosta. Kukaan ei todellisuudessa tiedä mikä on eri projektien käyttöarvo, tai onko se edes samalla skaalalla spekulaatioarvon kanssa. Moneron arvo on kuitenkin jo yli miljardi euroa ja on epäselvää mihin asti ihmisten välinen rahanvaihto nostaa valuutan arvoa. Mikäli esimerkiksi 90% valuutasta on holdaajilla ja vain 10% todellisessa arkipäivän käytössä ei käyttäjämäärien kolmin kertaistuminenkaan tarkoita vielä kovin suurta nousua valuutan arvossa, mikäli holdaajien osuus ei muutu. Toisaalta holdaajat ovat hyvin ailahtelevia ja saattavat nopeastikin loikata toiseen projektiin, mikäli uskovat sen tarjoavan suurempaa tai varmempaa tuottoa.
Myös on hyvä ottaa huomioon se miten valuuttaa käytetään. Rikollinen voi pitää Monero lompakossaan valuuttaa ja välillä ostaa tavaraa ja välillä myydä sitä eteenpäin. Toisaalta rikollinen voi myös muuttaa rahan XMR:ksi ja saman tien ostaa sillä laitonta tavaraa. Heti XMR saatuaan laitonta tavaraa kauppaava rikollinen voi muuttaa tokenit toiseksi kryptovaluutaksi tai koittaa rahanpesun kautta muuttaa tokenit fiat-valuutaksi. Mikäli XMR on vain lyhyen aikaa välivaluuttana tarvitaan huomattavasti enemmän käyttöä jotta se näkyy hinnassa. Päivän ajan välivaluuttana oloa tarvitaan 365 kpl verrattuna siihen että joku holdaa samaa summaa vuoden. Holdaajan vaikutus hintaan voi siis olla käyttäjää suurempi.
Koska Monero on yksityinen on vaikeaa arvioida yllä olevia asioita. Tavallisesti kryptovaluutoissa em. asiat on kaikkien näkyvillä, mutta Monerossa kaikki on häivytetty. Kuitenkin mikäli haluaa saada jotain käsitystä Moneron käytöstä voi yrittää etsiä tilastoja Moneron käytöstä rikoksissa. Voi myös katsoa kuinka Moneroa ostetaan ja myydään kryptopörsseissä. Suuren voluumin voisi ajatella viittaavan aktiiviseen käyttöön, tai wash-tradingiin. Kapea spread voi kuvastaa sitä että aktiivista käyttöä on paljon, ja toisaalta suuri spread voi viitata siihen että arvoa yritetään manipuloida johonkin suuntaan, tai sitten että ostoja on hyvin vähän. Kuinka suuria ovat yksittäiset ostot ja myynnit pörssissä kertoo myös käyttäjistä jotain, mutta wash-trading ja manipulointi hankaloittaa luotettavan tiedon saantia arviointia.
Viimeiseksi sitten on Kovri. En perehtynyt tarpeeksi syvälle jotta osaisin sanoa kuinka merkittävä projekti Kovri on ja kuinka todellisia ovat Tor-verkon mainitut ongelmat. IP-osoitteen saa piilotettua VPN:n kautta, mutta ilmeisesti mikäli tekee suurempia rikoksia on mahdollista että viranomainen voi vaatia VPN:ää tarjoavaa tahoa paljastamaan tietojaan. Ilmeisesti tämän vuoksi Kovri olisi Monerolle hyödyllinen ja sen jälkeen Monero olisi täysin yksityinen.
Monero on monista muista poikkeava kryptovaluutta. Se menee lähelle rikollisuutta, darknettiä ja pyrkii yksityisyyteen. Tämä on minulle vierasta maaperää ja tämä arvostelu on kirjoitettu selvästi epävarmemmin tiedoin ja on siksi epäluotettavampi kuin muut tähän astiset. Kirjoittaessa yritän ennen kaikkea selvittää valuuttoja jotka mahdollisesti liittyvät IoT-maailmaan. Monero sen sijaan on puhtaasti ihmisten väliseen arvon siirtoon tarkoitettu. Mikäli siis harkitsee sijoitavansa Moneroon kannattaa perehtyä tarkemmin ainakin seuraaviin asioihin:
Kryptovaluuttojen käyttö rikollisuudessa
Tor-verkko ja I2P
XMR omistussuhteet
Kryptolainsäädännön tila, ja lainsäädännön tulevaisuuden ennusteet
Kvanttitietokoneiden kehitys
Lopuksi sanon vielä että Moneroon sijoittava ei voi olla tekemättä eettistä valintaa. Moneroon ei voi sijoittaa tukematta rikollisia hyödyttävää järjestelmää, toisaalta joku voisi myös puolustaa asiaa sanoen että Moneroon sijoittava tukee myös kansalaisten yksityisyyttä.