Libra

10.12.2019

Lähteet: Libra tiivistelmä 99 bitcoins – youtube, Libra white paper, teknologinen white paper (oleellisin osin), muutama uutinen.

Libra on Facebook:in alulle laittama maailman laajuinen, keskitetty (=centralized), vakaa (=stablecoin) kryptovaluutta joka suunniteltu tulemaan markkinoille 2020. (Tällä hetkellä on epäselvää julkaistaanko projektia vai ei. Projekti on kokenut voimakasta vastustusta erityisesti lainsäädännölliseltä tahota.)

Visio: Libra yhdistää ihmiset ympäri maailmaa yhteisellä valuutalla. Maailma muuttuu yhä digitaalisemmaksi, ja monet ihmiset erityisesti köyhissä maissa voivat jäädä digitaalisten talouden (pankkikortti, mobilepay) ulkopuolelle. Tavoitteena auttaa ihmisiä joilla ei mahdollisuutta päästä tavanomaisten pankkipalveluiden piiriin, ja tarjota kehittyneille maille nopea ja käytännöllinen maksukanava. Libra perustetaan keskitettynä kryptovaluuttana, mutta tavoitteena on muuttua asteittain hajautetuksi vuoteen 2025 mennessä.

Teknologia:

Koska kyseessä on keskitetty blockchain on teknologiset vaatimukset projektille paljon vähäisemmät kuin hajautetulla projektilla. Libran innovatiiviset ratkaisut ja Libran merkitys kryptomaailmassa liittyy enemmän sen hallinnolliseen rakenteeseen ja yhteistyötahoihin, kuin uusiin teknologisiin ratkaisuihin. Kyseessä on lohkoketjuun perustuva stable coin. Jokaista Libra coinia takaa vakaa ja likvidi vara ja sen on arvoltaa väh. 100% coinin arvosta.

Datastruktuuri on lohkoketju, tosin palikat ovat käytössä ainoastaan konsensusta muodostettaessa ja pidempiaikaisessa tallennuksesas data ei muodosta palikoita vaan alustan datan eri versiot tallennetaan sellaisenaan. Libra ei vaadi PoW tai PoS, eikä muutakaan kilpailtua resurssia, sillä jokaisen konsensusta muodostavan noden identiteetti on tunnettu ja valvottu. Konsensusmekanismi on tavanomaiseen äänestykseen perustuva mikä rajoittaa konsensusta muodostavien nodejen määrää (ensimmäisessä versiossa noin 100 validoivaa nodea). Mikäli nodeja olisi paljon enemmän keskinäiseen kommunikaatioon menisi liikaa aikaa. Libra käsittää myös smart contract mekanismin ja virtual machine järjestelmän. Libran smart contract mekanismi on hyvin pitkälti samanlainen kuin Ethereumissa. Olennaisimpia eroja on uusi Move koodikieli jolla smart contractit ohjelmoidaan. Tämä on rakenteeltaan hyvin rajoitettu ja ennalta määritelty niin että smart contracteihin liittyviä epätoivottuja ohjelmointivirheitä tulisi mahdollisimman vähän. Itse Libra on koodattu Rustilla, mikä tuntuu nousevan yhä suositummaksi kieleksi kryptovaluuttojen keskuudessa. Transaktioihin liittyy fee, mutta tällä pyritään lähinnä välttämään verkon ylikuormitustilanteita ja normaalikuormituksella fee on whitepaperin mukaan vähäinen (tarkkaa arvoa maksuista en löytänyt). Oleellista on huomioida että validoijat saavat palkkiota muuta kautta (kts. Edellä kohta LIT), joten fee ei ole teoriassa välttämätön tilisiirtojen yhteydessä mikäli kuormitus on vähäistä. Smart contracteissa fee on luonnollisesti välttämätön (ilmaista laskentaa ei kukaan halua tarjota). Ensimmäinen Libra versio tähtää noin 1000 tps lukemiin, mikä on aika vähän huomioiden että kyseessä on keskitetty protokolla (vrt. Visa tarjoaa noin 4000 tps). Jatkossa tavoitteena on kasvattaa tps määrää mm. protokolla päälle rakennetuin ylemmän tason ratkaisuin ja shardin ratkaisuin. Kokonaisuutena teknologiset ratkaisut on kopioitu aiemmista (vanhemmista) lohkoketjuista.

Calibra– Facebookin lanseeraama alusta joka toimii lompakkona, mutta siihen linkittyy myös muita toiminnallisuuksia kuten whatsapp ja facebook.

Alustalla on helppo lähettää rahaa toisille yhdellä klikkauksella ja pienillä välityspalkkioilla. On myös mahdollista ostaa kryptovaluuttaa fiat valuutalla suoraan lompakosta. Lainsäädännöllisistä syistä johtuen luodessa lompakkoon tiliä henkilön identiteetti täytyy varmistaa prosessilla jossa todistetaan henkilön todellinen henkilöllisyys (esim. henkilökortilla).

Libra inc. - Libra järjestö

Non-profit organisaatio joka ehittää ja hallinnoi Libra valuuttaa ja verkkoa. Hallinnoi myös varoja joilla taataan valuutan vakautta.

Päästäkseen järjestön jäseneksi on annettava 10 miljoonan alkuinvestointi ja läpäistävä ns. "scalability bar"-kriteerit. Lisäksi on kyettävä ja sitouduttava pyörittämään validator nodea.

Scalability bar:

1. Suuryrityksellä: on oltava yhden miljardi markkina-arvo, 20 miljoonan ihmisen asiakaskunta ja lisäksi yrityksen on kuuluttava markkinajohtajiin, mikä tarkoittaa että yritys kuuluu top 100 yrityksiin alallaan

2. Sijoittajalla: on oltavan yhden miljardin sijoitusomaisuus

3. Hyväntekeväisyysjärjestöllä: on oltava toiminnan budjetti yli 50 miljoonaa. Lisäksi järjestön on tullut toimia riittävän pitkään köyhyyden vähentämiseksi ja kuuluttava top 100 järjestöön alallaan.

4. Yliopiston: on osoitettava että se kuuluu 100:n maailman parhaimman yliopiston joukkoon tiettyjen kriteeristöjen mukaisesti

Järjestö koostuu sadasta hyväksytystä perustajajäsenestä ja validoijasta. Facebook on yksi perustajajäsenistä, mutta järjestössä sillä ei ole hallinnollista erityisasemaa. Projektilla on paljon vaikutusvaltaisia yhteistyötahoja mm. Uber, Coinbase, Spotify, Vodafone

Council

Council koostuu yhdestä edustajasta kultakin perustaja jäseneltä. Edustajilla on lopullinen päätäntävalta järjestössä, mutta ne eivät hoida päivittäisiä asioia (vrt. share holders osakeyhtiössä). Edustajien päätäntävallan suuruus riippuu edustamansa tahon taloudellisen panostuksen määrästä, mutta päätäntävallalle on myös asetettu yläraja jottei valta keskittyisi liikaa.

Council nimittää Managin director:in (vrt. CEO osakeyhtiössä), joka taas johtaa Executive team – ryhmää. Executive team hoitaa järjestön päivittäisiä asioita.

Libra assiosiaton board (vrt. Board of directors osakeyhtiössä) sisältää 5-19 jäsentä. Assosiation board antaa ohjausta Executive team:lle.

Lisäksi on Social impact assiosiation board, jota ohjaa järjestöt ja akateemiset instituutiot. Tällä on vain rajoitettu valta ja board of directors täytyy hyväksyä kaikki heidän ehdotukset.

Tulevaisuudessa virallisena tavoitteena että Libra Assiosiation tulisi tarpeettomaksi ja protokollasta tulisi täysin hajautettu. (Hajautettu hallinto).

Libra reserve

Jokaista Libra coin:ia vastaan on olemassa vakaa ja likvidi todellinen vara joka turvaa coinin vakauden. Libra reserven koko kasvaa ja vähenee kysynnän ja tarjonnan lakien mukaisesti. (Ihmiset ostavat lisää libraa -> libra reserve kasvaa). Eli libra coinin määrä lisääntyy tai vähenee sen mukaan ostavatko vai myyvätkö ihmiset libracoinejaan järjestölle.

Rahaston alkupanos tulee perustajajäseniltä ja ihmisiltä jotka ostavat Libra coineja kun Libra tulee markkinoille. Varojen riittävyys ja hallinta on turvattu monilla eri hallinnollisilla turvamenetelmillä ja varojen käyttöä auditoidaan säännöllisesti. Näin varmistetaan ettei varojen hallintaan liittyvä valta keskity liikaa ja ettei varoja väärinkäytetä. Toisin kuin pankit, The Libra Reserve takaa coinin 100%, eli jokaista kolikkoa kohden on aina vastaava määrä todellista varallisuutta. Todellisen varallisuuden arvon vaihteluiden vuoksi varallisuutta on oltava siis turvamarginaalin verran enemmän kuin kaikkien librakolikoiden yhteenlaskettu arvo. Tavanomaisilla pankeilla ei ole käteistä joka takaisi kaikkien pankkiin talletettujen varojen saamisen takaisin aina. Lisäksi pankin varallisuuskaan ei aina vastaa sinne talletettujen varojen määrää ja pankin mennessä konkurssiin on mahdollista ettei sinne varojaan tallettanut henkilö saa varojaan takaisin. The Libra reserve käyttää varallisuutena valtioiden ja pankkien joukkovelkakirjoja. Joukkovelkakirjojen tuotot käytetään ensisijaisesti toiminnan pyörittämiseen, ja tästä yli jäävä osa jaetaan perustajajäsenille.

Founding member saa Libra Investment Token:eita (=LIT) ja osa Libra reserv:en varojen tuotosta menee siis myös tahoille joilla on Libra Investmen Token. LIT arvo on vaihteleva kysynnän ja tarjonnan lakien mukaan (vrt. Libra assiosiaation osake). LIT saa aluksi vain perustajajäsenet ja lisäksi ne voivat myydä LIT:nsä akreditoiduille sijoittajille. (Huom. alussa LIT:n tuotto on hyvin matala, sillä sen omistajat saavat vain sen mikä jää yli kun matalatuottoisista sijoituskohteista on otettu varatat Libran toiminnan pyörittämiseen. Suuret tuotot voivat syntyä vain mikäli kansa innostuu Librasta ja Libra reserve kasvaa valtavaksi.

Aiemmin esitetty kritiikki:

• Libra on hyvin lähellä tavanomaista valuuttaa, mutta sitä ei kontrolloi keskuspankki, vaan yritysten muodostama konsorttium.

• Libra perustaja jäsenten on velvoitettu tekevän yhteistyötä eri maiden lainsäädäntöjen kanssa. Tämä johtaa väistämättä siihen että saadaksesi libralompakon sinun täytyy tunnistautua henkilönä (esim. henkilöllisyystodistus). Tämä poissulkee käytännössä monet ihmiset köyhistä maista.

• Yli puolet 1.7 miljardista ihmisestä maailmalla jolla ei ole tiliä tulevat seitsemästä maasta, Bangladesh, Kiina, intaia, Indonesia, Mexiko, Nigeria ja Pakistan. Suurella osalla näistä ihmisistä ei ole mahdollisuutta päästä Facebookiin tai kryptovaluuttoihin lainsäädännöllisistä syistä, tai sensuurista johtuen

• Libran arvo riippuu fiat valuuttojen arvon heittelystä.

• Huolta on herättänyt se että tilisiirrot ja henkilöllisyyden todistaminen kerätään samalle keskitetylle taholle, ja yksityisyyden suoja on kyseenalainen. Tilisiirrot ovat pseudonyymejä, eli kaikki näkevät kaikki tilisiirrot, mutta suoraan ei näe kuka on tilisiirtojen takana. Kuitenkin valtavan ihmismäärän henkilötiedot ovat samalla serverillä ja tietovuoto olisi katastrofaalinen. Lisäksi datalouhinnalla on mahdollista hyvinkin tarkasti paikallistaa ylimääräistä "salattua" henkilötietoa verkosta.

• Libra on keskitetty, ja tarkempaa suunnitelma siitä miten verkko muuttuisi hajautetummaksi ei ole. Lisäksi Libran takana olevien tahojen taloudelliset intressit eivät välttämättä kannusta viemään hajauttamista eteenpäin. Ongelmia hajautuksen tiellä on mm. miten hallinnoida Libra reserveä hajautetusti, miten tehdä verkosta skaalautuva ja riittävän nopea mikäli se muuttuu hajautetuksi. Tällä hetkellä verkon nopeus perustuu siihen että sillä on vain 100 validoiaa, jotka ovat kaikki luotettuja joten verkon ei tarvitse varautua samanlaisiin hyökkäyksiin kuin hajautetussa verkossa. Lisäksi validoilta voidaan vaatia erityislaitteita ohjelmiston pyörittämiseen. Lisäksi täysin avoin kysymys on miten koko projektia hallinnoidaan jatkossa mikäli ei enää ole yhtä council tahoa, vaan hajautettu organisaatio.

• On väitetty että mikäli aloitat projektin keskitettynä, on huomattavasti vaikeampaa siirtyä hajautettuun versioon, kuin luoda kokonaan uusi jo lähtökohtaisesti hajautettu projekti.

• Librassa sadan eri firman näkemykset pitäisi sovittaa yhteen. Ajatuksena on että yhteisen hyvän motiivi saisi firmat kehittämään protokollaa kohti alkuperäistä visiota, mutta käytännössä voittoa tavoittelevat firmat äänestävät kilpakumppaneidensa kanssa siitä mihin suuntaan mennään. Riski hyvin jäykästä ja hitaasti kehittyvästä systeemistä on suuri. Libra saattaa myös itsessään astua monen firman ansaintamahdollisuuksien tielle, esim. joku firma voi lanseerata oman keskitetyn alustan joka antaa samoja toiminnallisuuksia kuin Libra.

• Libra yrittää luoda valuutan joka toimii kaikkialla, mutta sen on silloin noudatettava jokaisen maan lainsäädäntöä. Valuutta ei voi toimia eri lailla eri puolilla maailmaa, joten lainsäädännölliset ongelmat ovat todennäköisesti suuria.

Monet alkuperäisesti asiasta innostuneet tahot ovat vetäytyneet: Visa, Mastercard, PayPal, Stripe, Ebay, Booking.com, (Projektilla on nyt jo heikko tuki USA:ssa)

Libra haastaa perinteiset keskuspankit ja on suuri riski että ne iskevät takaisin ja onnistuvat kieltämään koko projektin.

Oma analyysi:

Lyhyesti:

Librasta on stable coin, joten sen arvo ei siis nouse. LIT sen sijaan on vain akreditoiduille sijoittajille. Toisaalta on hyvin epäselvää kaatuuko Libra jo alkumetreillä kun se yrittää kilpailla mm. Visa:n, Mobile pay:n ja hyvin monen muun laajalle levinneen maksupalveun kanssa. Oma osaaminen ei riitä arviomaan miten Libralla tulee lähivuosina käymään ja se riippuu paljon muusta kuin kryptovaluutan teknisestä puoleta.

Libra on ainakin toistaiskeksi keskitetty kryptovaluutta. Se ei vielä ole esittänyt mitään uutta teknologista keksintöä kryptomaailmaan. Libran innovaatio on että se kykenee takaamaan valuutan vakauden, ja tällainen on kopioitavissa muille cryptovaluutoille vain mikäli niillä on todella merkittävät rahavarat. Innovaatio ei siis ole teknologinen vaan hallinnollinen. Libralla on niin suuret yritykset taustalla että taloudellinen potentiaali teknologisesti muita edellä olevan kryptovaluutan kehittämiseksi on olemassa. Toisaalta Libra voi vain odottaa että joku ratkaisee kryptotrilemman ja mikäli ratkaisua ei patentoida, voi Libra kopioida ratkaisun itselleen. Libra voi periaatteessa pyöriä millä tahansa mekanismilla (olla kuinka hajautettu tahansa) ilman että todellinen valta siirtyisi nykyiseltä Libra assosiaatiolta mihinkään. Käytännössä se joka hallitsee Libra reserve varoja hallitsee sitä mitä versiota Libran käyttäjät pyörittävät, sillä vain se versio ohjelmasta on arvoltaan taattu.

Kopioidessaan toisen ratkaisun libra tarjoaisi saman tehokkuuden kuin ratkaisun alkuperäinen kehittäjä, mutta samalla toisi valuuttaan vakauden. Kutienkin Libra on erittäin hallinnollisesti raskas järjestö ja on hyvin epäselvää kykeneekö niin moni toisiaan vastaan kilpaileva yritys toimimaan yhteistyössä. Todennäköisesti monenlaista poliittista ristiriitaa muodostuu Libran sisälle ja tämä voi myös hidastaa paljon teknologian kehitystä/kopioimista. Smart contract alustana se on mielenkiintoinen, mutta keskitettynä kryptovaluuttana on hieman epäselvää tarvitaanko edes DLT pohjaista ratkaisua sille kapealle sektorille mihin Libra kykenee tarjoamaan smart contract ratkaisuja. Esim. Iot-maailman kanssa Libralla ei toistaiseksi ole mitään tekemistä. Libra tarjoaa lähtökohtaisesti tavanomaisen valuutan kaltaisen maksutavan kryptovaluutan muodossa ihmisille. Tällä tavalla se on astunut perinteisten keskuspankkien varpaille ja on parhaillaan lainsäädännöllisissä vaikeuksissa. Yhteistyötahojen ja ovelan hallinnollisen rakenteen vuoksi se on kuitenkin ehdottomasti projekti jota kannattaa pitää silmällä.

Pidemmin:

Ajattelin kirjoittaa hieman pidemmin siitä mistä ajattelen Librassa olevan kyse, sillä oma käsitys projektista vaihtui useaan kertaa mitä enemmän projektista otti selvää. Seuraava on siis osin omaa näkemystä, osin aiempaa muiden analyysiä. Tapani mukaan vedän mutkia suoraksi ja yksinkertaistan monimutkaisia asioita joten täysin kritiikittä ei kannata seuraavaa lukea. En myöskään toivo että tekstiä tulkittaisiin kritiikkinä Facebookia tai suuryrityksiä kohtaan. Jokaisen yrityksen tehtävä on vain tuottaa voittoa omistajilleen, on kyse sitten sotateollisuuden suuryrityksestä tai kaupallisesta perhepäivähoidosta. Toiset tekevät asian taitavammin kuin toiset. Ajattelen että Libra on huolellisesti suunniteltu ja suuryrityksille hyvinkin mielenkiintoinen projekti.

Mielenkiintoisimmat kysymykset Librasta on: Mihin se pystyy ja miksi se aiotaan perustaa?

Puheet köyhien maiden ihmisten voimauttamisesta ja osallistamisesta eivät yksistään ole minusta riittävä syy perustaa Libraa. Maailman suurimmat suuryrityksen laittavat valtavia summia rahaa projektiin jolla luodaan uudenlainen valuutta ja lisäksi taataan sen stabiilius valtavalla määrällä lähes paikallaan lepäävää varallisuutta. Vastaava hyöty köyhille maille voitaisiin toteuttaa yksinkertaisella aplikaatiolla. Kiinassa näin on jo tehty, ja kaksi suurta toimiaa WeChat ja Alipay ovat käytännössä jo poistaneet luottokortin tai käteisen tarpeen kaikista suurista ja keskisuurista kaupungeista ja ilmeisti myös monin paikoin maaseudullakin. Köyhimmilläkin seuduilla ihmisillä alkaa nykyisin olla yksinkertaisia älypuhelimia, vaikka esimerkiksi terveellisen tai riittävästi proteiinia sisältävän ravinnon saaminen on usein hyvinkin puutteellista väestössä.

Konkreettisesti ratkaisu toimii Kiinassa näin: Köyhä maanviljelijä käyttää joko älypuhelintaan, tai menee läheiseen nettikahvilaan ja perustaa aplikaatioon tilin. Tämän jälkeen tiliin liittyy QR-koodi jonka maanviljeliä tulostaa paperille. Kun viljeliä menee torille myymään tuotteitaan, hän laittaa QR-koodin pöydän nurkkaan näkyville ja ihmiset voivat yhdellä klikkauksella skannata koodin ja maksaa ostokset älypuhelimellaan. Minkäänlaista kryptovaluuttaa ei tähän tarvita ja tekniikka toimii jo Kiinassa niin hyvin ettei monin paikoin edes hyväksytä muuta maksumuotoa. Miksi yrittää ratkaista asiaa noin raskaalla kryptovaluutta projektilla joka lisäksi herättää hyvin monissa valtioissa hälytyskellot soimaan ja tuo mielikuvia ainoastaan rikollisesta toiminnasta ja huumekaupasta?

Sitten puheet siitä että viiden vuoden päästä järjestämä hallintoineen on hajautettu kuulostaa epärealistiselta. Ne yritykset jotka lähtevät mukaan projektiin osallistuvat jotta saisivat äänivaltaa järjestössä. Toki osallistuvat suuryritykset saavat myös LIT:n kautta taloudellista hyötyä, mutta mikäli pääsee hallinnoimaan miljardin ihmisen käyttämää valuuttaa ei sellaisesta vallasta kukaan ilmaiseksi suostu luopumaan. Libran hallinnollinen rakenne on tehty niin, että yliopistoilla tai hyväntekeväisyysjärjestöillä on vain nimellinen rooli ei todellista päätösvaltaa vaan kaikki valta on suuryrityksillä ja sijoittajilla.

Oleellinen asia Librassa on että teknologian puolesta kryptovaluutta voi muuttua täysin hajautetuksi. Mikäli järjestelmä hajautetaan täysin validoijat menettävät palkkionsa, mutta toisaalta saattavat saada LIT:n kautta moninkertaisen määrän tuloja mikäli Libran käyttäjämäärä tätä myötä kasvaa. Taloudellinen kannustin luoda mahdollisimman suosittu kryptovaluutta on siis olemassa. Yleensä hajautetuissa kryptovaluutoissa valta jakaantuu mm. louhijoiden, käyttäjien, kehittäjien, nodejen, ja kryptöpörssien välille. Kuitenkin Librassa lähes kaikki valta säilyy Libra järjestöllä niin kauan kun järjestö hallinnoi Libra reserveä. Mikäli järjestelmä hajautetaan teknisesti, voi syntyä hard fork toisensa perään, mutta vain se haara jota Libra reserve tukee on arvoltaan stabiili ja vain sillä on yritysten ja Libra järjestön tuki. Todennäköisesti siis vaihtoehtoiset haarat kuihtuvat nopeasti.

Libralla on riittävän paljon taloudellista tukea että järjestö voisi palkata maailman huippututkijat ratkomaan kryptotrilemmaa ja voittaakin kisan. Toisaalta Libra on nimenomaan hallinnollinen rakenne, ja se voi teoriassa helposti kopioida minkä tahansa toisten kehittään teknisen ratkaisun sisällensä. Nykyinenkin versio on vain Libra järjestön kopioimia palasia muilta. Toki Libra on järjestönä todennäköisesti niin raskas ettei se kykene yhtä nopeisiin liikkeisiin kuin pienemmät kryptovaluutat. On myös epäselvää haluavatko ihmiset käyttää valuuttaa joka jakaa niin paljon henkilökohtaista dataa mm. Facebookille. Myös Libran kilpailijat (mobiilimaksusovellukset) ovat erittäin korkeatasoisia ja laajalle levinneitä. Ei myöskään ole selvää että valuutan stabiilius olisi yksinomaan hyvä asia. Mikäli joku ratkaisee kryptotrilemman valuutan arvo nousee "kuuhun", ja tämä saattaa herättää ihmisten mielenkiintoa paljon enemmän kuin stabiili valuutta vaikka stabiilius olisikin käytännöllistä. Sekin on huomioitavaa että vaikka teknologia olisi kopioitavissa ekosysteemit eivät useimmitenkaan ole, ainakaan niin helposti. Se joka ensimmäisenä tuo uuden ratkaisun markkinoille on todennäköisesti vienyt kehitystyötä jo pitkälle eteenpäin seuraavan version suhteen, joten kopioiminen tulee aina jälkijunassa ja esim. IoT valmistajat saattavat tämän vuoksi suosia alkuperäistä standardia.

Siinä siis pohdintaa siitä mihin Libra saattaa pystyä. Teknologian puolesta ei juuri mihinkään vielä, mutta hallinnollisen rakenteen puolesta se on selvä uhka erityisesti open source projekteille. Mutta edelleen, miksi se aiotaan perustaa?

Käsitän Facebookin yhtiönä joka on toiminnaltaan poikkeuksellisen moderni. Perinteisesti yritykset laskevat (karkaesti) menestymisensä kirjanpidossaan sen mukaan paljonko niillä on tuloja, paljonko menoja, ja paljonko yritys onnistuu tekemään voittoa. Toki huomioidaa myös paljonko on asiakaskuntaa aiempaan nähden, paljonko uutta innovaatioita ja kuinka toiminta on ylipäätään kehittynyt. Facebook on kuitenkin laskenut kirjanpitoonsa mm. massadatan jo kauan sitten, silloin kun ei yleisesti ollut vielä tiedossa mitä sillä voi tehdä. Nykyään monet firmat ymmärtävät massadatan arvon ja käyttävät sitä esimerkiksi kohdennettuun mainontaa, tekoälyalgoritmien kehittämiseen, asiakaskunnan analyysiin tuotekehitystä varten yms. Libran kautta Facebook saa ensinnäkin yhä kattavammin massadataa käyttöönsä ja tämä on yksi selkeä syy perustaa järjestö.

Kuitenkin muitakin syitä todennäköisesti on.

Facebook ymmärtää yrityksenä poikkeuksellisen hyvin massojen psykologiaa, ja mm. sitä miten ihminen saadaan koukuttumaan tuotteeseen. Ei ole mitenkään uusi idea että yritys voi muokata ihmismassojen toimintaa itselleen suotuiseen suuntaan. Ennen McDonaldsia kiireessä syöminen ei ollut missään nimessä tavoiteltava asia. Pikaruokaketjujen myötä tuli luonnolliseksi ja trendikkääksi syödä epäterveellistä ruokaa nopeasti kiireessä. Sosiaalisen median kehitys muokannut yhteiskuntaa samalla periaatteella, mutta huomattavasti dramaattisemmin. Moni ajattelee loman alussa että nyt voi jättää älypuhelimen laatikkoon ja lähteä luontoon. Mitä stressaantuneempi ihminen on sen herkemmin hän tarttuu nopeaan helposti saatavilla olevaan palkintoon joka tuottaa lyhyen mielihyvä.

Sosiaalinen media on 1. tehnyt elämästä nopeatempoisempaa ja lisännyt stressiä 2. saanut ihmiset kuluttamaan heille seulottua mediaa ja viihtymään enemmän samalla tavalla ajattelevien ihmisten ryhmässä. 3. heikentänyt yhteiskunnallista keskustelua 4. lisännyt tunteellista reagointia ristiriitatilanteisiin 5. vähentänyt yleistä luottamusta auktoriteetteihin ja yhteiskuntaan.

Kaikki yllämainitut asiat johtavat siihen että yhä herkemmin napaat älypuhelimen taskustasi. Toisaalta kaikki ylläolevat asiat ovat myös heikentäneet demokratian toimintaa ja todennäköisesti osaltaan aiheuttaneen sen että populismi on noussut niin Euroopassa kuin USA:ssa. Heikentynyt demokratia antaa niille joilla on rahaa paremmat mahdollisuudet lobata omia mielipiteitään. Yllä olevat ilmiöt antavat myös niille jotka hallitsevat sosiaalista mediaa suuremman vallan politiikkaan ja yleisesti ihmisiin. Joku esitti että Facebook olisi ratkaissut USA:n vaalit. Voi hyvin olla ettei näin ole, mutta se että joudutaan pohtimaan tällaista vaihtoehtoa kertoo jo miten pitkällä tällainen kehitys on. Valta on jo pitkään valunut erityisesti demokraattisissa maissa valtiolta kohti suuryrityksiä. Uskon että Facebook jos joku on perillä tämän ajan yhteiskunnallisesta kehityksestä. Ajattelen myös että vaikutusvalta on tärkeä kohta Facebookin "kirjanpidossa". Libra on hyvää jatkumoa tähän kehitykseen.

Demokraattiset valtiot ovat pidempään kärsineet nykyisestä teknologisesta kehityksestä ja puhutaan jopa demokratian kriisistä. Kuitenkin keskuspankin ovat saaneet olla kohtuulisen rauhassa. Niillä on valtavasti valtaa, mutta ne ovat saaneet pysyä suhteellisen erillään yhteiskunnan muusta myllerryksestä. Libra on ensimmäinen kunnon hyökkäys keskuspankkeja vastaan. Se on uusi valuutta, joka ei kuitenkaan noudata nykyistä valuuttoja koskevaa lainsäädäntöä. Libra inc. on tuon valuutan keskuspankki. Uuden keskuspankin pystyttäminen on projekti joka selittää näin suuren panostuksen monelta eri suuryritykseltä, varsinkin jos sen lisäksi täytyy lobata kryptovaluutoille suuryrityksien toimintaan sopivat säännöt eri maihin ja saada valuutta markkinoitua kaikelle kansalle. Mikäli yrittää lobaamalla saada uuden porsaanreiän nykyiseen talouslainsäädäntöön se vaatii valtavasti työtä, mutta kryptovaluuttojen lainsäädäntö on puutteellinen lähes joka maassa ja uusia lakeja joudutaan keksimään nopeasti kuunnellen "alan asiantuntijoita".

Ymmärrän liian huonosti pankkimaailmaa, jotta osaisin sanoa mitä kaikkea voi tehdä jos sattuu omistamaan kumppaneiden kesken oman keskuspankin ja hallitsemaan valuuttaa jota miljardit ihmiset käyttävät. Joka tapauksessa mikäli Libran suuri visio toteutuu kokonaisuudessaan meillä on uusi valuutta jolla on aivan eri säännöt kuin muilla valuutoilla ja jota hallinnoi yksinomaan suuryritykset. Tämä selittää sen voimakkaan vastustuksen jonka projekti on saanut valtioiden, keskuspankkien ja lainsäätäjien taholta.

Sitten vielä muutama sana smart contracteista. Tavalliselle käyttäjälle ei välttämättä ole paljoa väliä validoiko smart contractin sata suuryrityksen edustajan konetta, vai suuri tavallisten käyttäjien joukko. Libran smart contract järjestelmä voi olla aivan riittävän hajautettu jotta sillä voi toteuttaa perinteiset smart contract-liikeideat. Kuitenkaan perinteiset smart contractit eivät ole kovin hyödyllisiä, tai lähinnä niiden käyttöpotentiaali on hyvin kapea. Ehkä parempi että kirjoitan smart contracteista Ethereumin yhteydessä enemmän, mutta Libra näyttää kopioineen Ethereumin nykyisen systeemin hyvin samankaltaisena. Se todennäköisesti kuitenkin pääsee nykyistä Ethereumia parempiin nopeuksiin koska on keskitetty. Libran smart contract järjestelmän nopeudesta tai hinnoista ei ole tarkempaa tietoa. Perusongelma Libran smart contract järjestelmässä on kuitenkin että jos luotat Libran sataan koneeseen, voit usein myös luottaa johonkin validoituun pilvipalveluun joka laskee asian tuhansia kertoja tehokkaammin ja halvemmin, ja lähes yhtä luotettavasti.