//Huom! Iotan teknologinen roadmap ja visio on osin muuttunut tekstin kirjoitushetkestä. Tätä tekstiä ei ole päivitetty, joten teksti saattaa sisältää selvästi vanhentunutta ja täten virheellistä tietoa. Suunnitelmana on päivittää teksti, kun aikataulu sallii. Kiitos ymmärryksestä.//
Kryptovaluuttoja on ollut noin olemassa 10 vuoden ajan ja vaikka nykyään Bitcoin alkaa olla keskimäärin ihmisille tuttu, ei edelleenkään ole tapahtunut niin sanottua kryptovaluuttojen läpimurtoa. Kryptovaluutat eivät ole vielä löytäneet käyttötarkoitusta jolla olisivat yleistyneet laajaan käyttöön. Sen sijaan kun mainitsee kryptovaluutat, tulee monelle ensimmäisenä mieleen rikollinen käyttö, pyramidihuijaus tai kupla. Suurimmat syyt siihen että kryptot eivät ole vielä lyöneet läpi on ensinnäkin se että vielä muutama vuosi sitten oli hyvin epäselvää mihin tätä uutta teknologiaa ylipäätään kannattaa käyttää. Toisaalta teknologia kehittyi ensimmäiset 6-8 vuotta hyvin hitaasti ja suuria teknologisia loikkia ei tuona aikana tapahtunut. Vasta viime vuosina on tullut yhä selvemmin esiin sekä nykyisten kryptovaluuttojen teknologiset rajoitteet, että mahdollinen potentiaali jos nämä rajoitteet ratkaistaan.
DLT tarkoittaa jaettua tietokantaa (= Distributed ledger technology). Perusidea on että sama data jaetaan useammalle tietokoneelle/laitteelle (=node) ja nodet yhdessä muodostavat verkon. Mikäli jokin nodeista yrittää muuttaa dataa, muut nodet verkossa huomaavat tämän ja yhdessä päättävät kahden eriävän version välillä kumpi versio jää voimaan (=konsensus). Perusidea on että enemmistön versio, miten enemmistö sitten kulloinkin määritellään, jää voimaan ja toinen versio hylätään. Suuri kysymys on mihin tällaista DLT-verkkoa voi käyttää.
Tiedon jakaminen useammalle eri koneelle tarkoittaa lisääntyneitä datan säilytys kuluja keskitettyyn pilvipalveluun nähden. Samoin lisääntyy selvästi kulut kommunikointiin ja konsensuksen muodostamiseen liittyen. Hyvänä puolena DLT:ssä on että kukaan yksittäinen osapuoli ei pysty yksin muuttamaan dataa jälkeenpäin. DLT-verkko on myös erittäin vaikea hakkeroida. Hakkerin tulisi onnistua tekemään onnistunut hyökkäys enemmistöön koneista yhtä aikaa. Eri koneissa on erilaiset suojaukset ja ohjelmistot, mikä tekee tehtävästä lähes mahdottoman (olettaen että itse DLT-verkko on hyvin suunniteltu ja luotettava). Toinen vaihtoehto olisi liittää niin monta omaa konetta verkkoon että se muodostaisi verkon enemmistön. Tällöin hakkeri saa verkon hallinnan, mutta tämä on erittäin kallista. Hyökkäystapoja on toki muitakin, mutta tässä ei ole tarkoituksenmukaista mennä asiassa tämän syvemmälle. Kun tällaiseen DLT-verkkoon luodaan kirjanpitojärjestelmä ja aletaan vaihtaa virtuaalista rahaa, syntyy kryptovaluutta. Tällöin jaettuun tietokantaan tallennetaan nodejen väliset tilisiirrot. Se on kuitenkin vain yksi DLT-verkon käyttötapa ja mitä tahansa tietoa voidaan tallentaa DLT-verkkoon. Tiedon voi myös tallentaa DLT-verkkoon niin että se salataan, jolloin tiedon pystyy lukemaan vain tallentajan luomalla avaimella. Näin kaikki verkon jäsenet eivät tietoa näe, vaikka säilyttävät sitä node:issaan.
Toinen hyvä asia tietää on että tiedon voi ajaa läpi hajautusfunktion (=hash function). Voit esimerkiksi ajaa Raamatun kokonaisuudessaan hajautusfunktion läpi ja saat tietyn tiivistetyn numeron. Tekemällä pienenkin muutoksen Raamatun tekstiin, tämä numero muuttuu, mutta numero on paljon lyhyempi kuin raamattu. Riittää siis että tallennat DLT-verkkoon vain tämän lyhyen numeron ja Raamatun tekstiä ei voida enää muuttaa huomaamatta. (Toki on olemassa monia tekstejä jotka linkittyvät tähän numeroon mutta toisen numeroon korreloivan tekstin löytäminen on todella vaikeaa, ja toisaalta sellainen kirjainjono ei muodosta mitään järkevää sisältöä).
Tuossa on siis hyvin yksinkertaistettuna DLT-verkon toiminta, mutta mihin sitä voi sitten käyttää? Aiemmin ajateltiin että kryptovaluutat korvaavat rahat ja pankit, mutta se on epärealistista. Raha toimii hyvin ja on vakaata, kryptovaluutat ovat epävakaita ja miksi ihmiset vaihtaisivat pois jotain mikä toimii niin hyvin. Bitcoin mainostaa itseään digitaalisena kultana, mutta tämäkin on minusta aika epärealistista, sillä epävakaa valuutta ei sovi kullaksi. Suurimmassa osassa mahdollisia käyttötarkoituksia kuitenkin riittää että asia tallennetaan pilveen ja luetaan sieltä. Suuret pilvipalvelimet ovat yleisesti ottaen riittävän luotettavia, eikä minun esimerkiksi tarvitse epäillä että Google manipuloisi tätä dokumenttia.
Iota viittaa lyhenteeseen IoT (Internet of Things) ja siinä maailmassa tilanne on erilainen. IoT visiossa maailma täyttyy hyvin erilaisilla pienillä sensoreilla ja älykkäillä laitteilla jotka ovat hyvin vähän energiaa kuluttavia ja kommunikoivat keskenään kevyiden paikallisten verkkojen välityksellä. Internet-yhteys on liian energiaa kuluttava pienelle sensorille, ja toisaalta jo nyt kerätään niin paljon dataa ettei se vain yksinkertaisesti mahdu internetin kaistoille. Kerätyn datan määrä kasvaa eksponentiaalisella tahdilla ja vaikka meillä olisi kaikkialla 5g tai vaikka 6g verkko, ei kaiken sen datan siirtäminen toiselle puolelle maailmaa vain onnistu. Tallennustilaa pilvessä olisi, mutta kaistaa ei. IoT maailmassa kerättyä dataa hyödynnetään paikallisesti. Minua ei kiinnosta Kansasissa pikkukylän kadun varressa olevan sensorin keräämä data ohikulkevien ihmisten määrästä, mutta lähellä olevaa itsestään ajavaa taksia se saattaa todellakin kiinnostaa, jotta se osaa olla haukkana paikalla kun kyytiä tarvitaan. IoT maailmassa valtavia datamassoja kerätään kaikkialla ja sitä syötetään läpi tekoälyalgoritmien. Koneet optimoivat kaikkialla toimintaansa tämän datan perusteella ja jakavat sähköä, palveluita, huoltoa sinne missä on tarve. Tällöin tieto välittyy paikallisissa verkoissa koneesta toiseen. Vaikka tällaisella teknologialla on mahdollisuus saada valtavaa tehostusta lähes kaikille eri aloille, se luo myös todella helpon tien hakkereille tai muille huijareille
Iota:n ajatus on luoda DLT-verkko johon voi tallettaa tämän tiedon paikallisesti niin että kerran tallennettua tietoa ei voi kukaan enää muokata. Tällä luodaan luottamuksen kerros, yhteinen tietokanta josta dataa voidaan tarvittaessa lukea ja voidaan luottaa siihen että dataa ei ole jälkeenpäin ole enää muokattu.
Tämä mahdollistaa myös sen että koneet eivät vain jaa dataa keskenään, vaan pienistäkin laitteista voi tulla taloudellisia toimijoita. Aktia ei myönnä tiliä pienelle sensorille, mutta Iotan avulla jokaisella laitteella voi olla oma tili. Dataa, tai palveluita voidaan myydä laitteelta toiselle ja silti voidaan luottaa ettei hakkeri putsaa kaikkia kaupungin laitteita ja vie rahoja omaan taskuun.
IoT visio on kuitenkin vielä aika kaukainen. Paikallisia verkkoja (Mesh-verkkoja) on vielä aika vähän ja suurin osa IoT laitteista toimii vielä nykyään internetin välityksellä. Kuitenkin internetin välitykselläkin toimiessa on valtava hyöty jos laitteessa on oma tili ja se kykenee itsenäisiin taloudellisiin päätöksiin. Esim. sähköauto maksaa sähköstään, tietulleistaan, tai parkkipaikastaan automaattisesti, ja toisaalta myy vaikka tiestä huoltavalle taholle havaintojaa tien rikkoutumista. Olisi riskialtista mikäli yksi keskitetty taho (esim. Google) hallinnoisi pilvipalvelullaan kaikkien IoT laitteiden tilien rahamääriä. Yksi onnistunut hakkerointi yritys ja kukaan ei voisi todistaa että miljardeja on siirtynyt väärään paikkaan.
Toisaalta myös datan tallentaminen niin ettei sitä voi enää muuttaa on todella arvokasta. Paljonko on arvoltaan väärennettyjen merkkituotteiden markkinat? Mikäli Michael Kors laittaa laukkuunsa qr-koodin ja tämä koodi luetaan ja tallennetaan joka kerta kun laukku siirtyy toimijalta toiselle voidaan nähdä laukun koko ketju tehtaalta kaupan hyllylle ja asiakas voi tarkistaa puhelimellaan ettei ketjussa ole aukkoja. Myös monien asioiden automatisoinnissa törmätään jossain vaiheessa luottamuksen kysymykseen ja silloin DLT:lla on paikkansa. Jos halutaan tehdä älykkäitä sähköverkkoja jossa verkkoon kytketyt koneet säätelevät toimintaansa niin että verkon kuormituksen piikit tasoittuvat pitää olla keino palkita koneet jotka verkon tasapainoittamiseen osallistuvat, toisaalta pitää olla keino puolueettomasti osoittaa että kone on osallistunut verkkoon tasapainottamiseen.
Tuossa siis käyttötarkoituksia DLT:lle. Tulevaisuudessa Iota:n visio on ennemminkin olla internetin kaltainen standardi kuin pelkkä kryptovaluutta. Standardi jolla IoT maailman saadaan luotettavuutta. Tällä hetkellä Iota toimii Internetin, ei mesh-nettien välityksellä, mutta kehitystyö mesh-nettien standardiksi on ollut käynnissä jo muutaman vuoden.
Mitä se vaatii?
Jotta DLT pystyisi yllä kuvattuun, sen täytyy täyttää tietyt kriteerit. Todellisuudessa aihe on paljon laajempi, mutta tässä tärkeimmät:
Ei maksuja - pienet laitteet voivat tehdä useita tilisiirtoja sekunnissa. Pienen sensorin tiedon arvo on senttien murto-osia. Yksittäinen siirto ei saa siis maksaa. Iota:ssa siirrot ovat ilmaisia. Jokainen laite laskee verkkoa hieman eteenpäin ja tämä vie energiaa joka maksaa. Kuitenkin energiamäärä on niin vähäinen että senttien murto-osien siirtäminen on taloudellisesti järkevää. Lähes kaikki muut kryptovaluutat maksavat.
Hajautettu - DLT verkko on perusidealtaan hajautettu. Iota:n consensus (eli tapa jolla verkko valitsee yhteisen “totuuden”) on nykyään hajautettu, mutta vaatii silti keskitetyn tahon konsensuksen koordinaatioon. Tämä hidastaa verkkoa ja luo yhden pisteen joka voi pysäyttää koko verkon. Parhaillaan ollaan viimeistelemässä tulevaa uutta konsensus mekanismia joka on täysin hajautettu ja nopea.
Skaalautuva - Verkon tulisi pystyä käsittelemään satoja miljoonia siirtoja sekunnissa IoT:n lopullisessa visiossa. Skaalautuvuudessa yksikään kryptovaluutta ei ole päässyt vielä mihinkään. Nykyisellä verkolla Iota pystyy käsittelemään maks n. 30 siirtoa sekunnissa ja tuleva konsensus pystyy todennäköisesti käsittelemään vähintään noin 300 000 siirtoa sekunnissa. Tämä on paljon (ainakin 100x) parempi kuin muiden kryptovaluuttojen ja oleellista on huomioida että koko verkko käsittelee silloin noin 300 000 siirtoa sekunnissa. Siirtojen kokonaismäärää voidaan suhteellisen helposti lisätä jakamalla verkko pieniin paikallisiin alueisiin, joissa jokaisessa käsitellään se 300 000 siirtoa sekunnissa (=sharding). IoT maailmassa suurin osa siirroista on kuitenkin paikallisia. Silloin pitää kuitenkin löytää paras tapa käsitellä eri alueiden väliset siirrot ja tätä Iota:n tutkimusosasto on pidemmän aikaa tutkinut. Erilaisia shardin-ratkaisuja on kryptomaailmassa, mutta oleellista on löytää IoT maailmaan paras.
Iota foundation (=IF)
Iota foundation on voittoa tavoittelematon järjestö joka oon perustettu Saksassa. Työntekijöitä sillä on noin 100 ja järjestö on noin 2v vanha. Iota foundation keskittyy Iota DLT-verkkon (=tangle) kehittämiseen. Lisäksi Iota:lla on laaja ekosysteemi harrastelija koodaajista suuryrityksiin, jotka rakentavat sovelluksia Iotan pohjalle (mm. Bosch, Audi, Fujitsu, Dell). (Huomioi kuitenkin että monet suuryritykset tekevät yhteistyötä monen eri krypton kanssa.) IF omistaa myös Iotaa, mutta on saanut sen lahjoituksena ekosysteemiltä järjestön perustamisen jälkeen.
Kryptomarkkinat
Kryptomarkkinat ovat tuoreet ja lähes kokonaan vailla säätelyä. Jos kuvittelee osakemarkkinat joissa ei olisi mitään säätelevää tahoa tai siihen liittyvä lainsäädäntöä pääsee jyvälle, mutta lisäksi markkinoilta puuttuu institutionaaliset sijoittajat jotka tuovat markkinoille ammattitaitoa. Käytännössä kaikki huijaus ja manipulointi mitä voisi kuvitella tapahtuvan toistuu päivittäin. Iota on markkina-arvoltaan alle 1/200 osa Bitcoinista joten markkina manipulaatio on hyvin yleistä. IF toimii rajallisella budjetilla ja on alusta asti keskittänyt varansa kahteen asiaan: perusteknologian kehittämiseen ja suhteiden luomiseen yrityksiin ja järjestöihin. Olen seurannut Iotaa hyvin tiiviisti parin vuoden ajan ja vieläkään en ole nähnyt IF:ltä yhtään sijoittajille suunnattua mainosta Iotasta. IF myöskään ei ole lähtenyt sotimaan markkinaosuuksista. Sen sijaan teknologia on edennyt tasaisesti ja lähes kaikki suuret teknologia yritykset tuntevat Iotan nykyään. Viimeisin asia mitä laitan tähän on että Iotalla ei edelleenkään ole yhtään varteen otettavaa kilpailijaa. Mikään muu projekti ei ole lähtenyt luomaan IoT:n standardia vakuuttavasti. Potentiaali siinä on valtava, mutta se vaatii koko teknologian luomista alusta matalimmalta tasolta asti. Silloin tuottavien sovellusten teko on kaukaisuudessa. Muitakin projekteja on jotka puhuvat IoT:sta, mutta ne ovat enemmän nykyisen lohkoketjuteknologian soveltamista, kuin kaiken luomista uudelleen IoT maailmaan soveltuvaksi.
Siinä Iotan esittely lyhyesti. Ajattelin myös tehdä lyhyen esittelyn itse Iotan teknologiasta jos ehdin.