Bitcoin

28.12.2019

Visio

Toimia digitaalisena valuuttana pankkien tarjoaman keskitetyn valuutan sijasta. (nykyään monet eivät pidä realistisena visiona mm. skaalautuvuusongelmien vuoksi)

Toimia digitaalisena kultana ja salkkuja tasapainottavana sijoituskohteena

Markkina-arvo

134 miljardia, noin 70% koko kryptovaluuttojen markkina-arvosta kirjoitushetkellä

Kehittäjät

Valtava määrä aktiivisia kehittäjiä.

Teknologia

Transaktio

Transaktiot linkittyvät toisiinsa ja jokainen transaktio yhdistää transaktioon linkittyvien aiempien transaktioden hash:n ja omistajansa public key:n luoden uuden tilisiirron. Tilisiirto allekirjoitetaan omistajan private key:llä. (=tavanomainen kryptovaluutan protokolla)

UTXO = Unspend transaction output

Bitcoin tilisiirto sisältää tiedon siitä mihin raha menee (=output) ja mistä raha tulee (input). Jokainen output on siis toiselle tilille input ja jokainen output voidaan käyttää vain kerran. Output on siis joko käyttämätön tai käytetty. Mikäli olet saanut tillesi esimerkiksi 5 erillistä tilisiirtoa (A-E) ja nämä muodostavat yhteensä 1 bitcoinin ja haluat siirtää 0,5 bitcoinia toiselle henkilölle voit kuluttaa esimerkiksi input A-D. Oletetaan että nämä muodostavat yhteensä 0,8 bitcoinia. Input ei voi kuluttaa vain osittain joten luot tilisiirtoon kaksi "output":ia. Toiselle osapuolelle lähtee 0,5 bitcoinia (output 1) ja 0,3 bitcoinia palautuu omalle tilillsesi (output 2). UTXO järjestelmällä jokaista bitcoinia ei tarvitse seurata järjestelmässä erikseen. Lisäksi on helppo nähdä mitkä tilisiirrot on jo käytetty (-> huomata doublespend).

PoW

Bitcoin käyttää SHA-256 PoW algoritmia. Tämä ei ole ASIC resistentti, eli ASIC antaa merkittävän lisähyödyn louhintaan.

Lohkoketju

Bitcoin oli ensimmäinen lohkoketju ja se julkaistiin vuonna 2009. Louhijat kisaavat PoW algoritmilla siitä kukaa löytää seuraavan ratkaisun lohkoketjuun ja tämän löydettyään saavat lisätä oman palikan ketjun päähän. Valta uusien transaktioiden lisäämisessä alustaan on hetkellisesti aina sillä joka onnistuu luomaan uuden palikan. Palikoita syntyy noin 10min välein ja algoritmi vaikeutuu sitä mukaa mitä enemmän laskentatehoa verkossa on. Palikan luoja saa tietyn määrän Bitcoineja palkinnoksi, sekä transaction fee:t niiltä tilisiirroilta jotka ottaa mukaan luomaansa palikkaan. Ajan myötä uuden palikan luoja saa yhä vähemmän Bitcoineja, kunnes on saavutettu Bitcoinien maksimimäärä 21 miljoonaa. Tämän jälkeen Bitcoineja ei enää voi luoda lisää.

Network

Tilisiirto välitetään nodelta toiselle kunnes se on kaikkien tiedossa (sanotaan että tilisiirrot ovat kaikkein nodejen mempool:ssa, eli tiedossa mutta vahvistamatta.). Louhijat lisäävät haluamansa tilisiirrot lohkoon jota luovat.

Data säilytys

Jokaisen palikan data säilytetään Merkle hash tree:ssä. Ajatuksena on että tilisiirtojen hash niputetaan aina suurempaan nippuun alla olevan kuvan mukaisesti (kaksi aiempaa hash:ia muodostavvat seuraavan hash:n). Kohdat L1-L4 kuvastavat tilisiirtoja. Jos kuvitellaan että data L1-L3 sisältää bitcoin osoitteita jotka ovat tyhjentyneet ja jotka eivät sisällä enää mitään tarpeellista tietoa voidaan nämä kohdat pyyhkiä pois ja säästää datan tilaa. (Huomioi että hash on aina paljon vähemmän tilaa vievä kuin itse data). Vaikka kohdat L1-L3 pyyhittäisiin pois, uusi node joka hakee tietoa toiselta nodelta kyseisestä palikasta voi olla varma että sen sisältämää tietoa ei ole peukaloitu mikäli se saa tietää kaikki ketjun hash:it. Tämä johtuu siitä että vain tietty L1-L4 data johtaa tähän tiettyyn Merkle hash treehen. Tästä aiheesta on myös paljon videoita jotka selittävät asian hyvin. Merkle hash tree on yleinen kryptovaluuttojen tekniikka monissa eri käyttötarkoituksissa.

"Skaalautuvuusratkaisut"

SegWit – Segregated Witness

Bitcoinin palikka on maksimikooltaan 1Mb, joka vastaa noin 2700 tps keskimäärin. Segwit on 8/2017 tullut päivitys, joka 1. lisää skaalautuvutta ja 2. estää digitaalisen allekirjoituksen muokkaamisen silloin kun transaktio odottaa vahvistamista. Transactionin digitaalinen allekirjoitus voidaan muokata sillä aikaa kun se odottaa vahvistusta (on mempoolissa) niin että transaktio on edelleen matemaattisesti validi (esimerkiksi jos tilisiirrossa on numero 3 se voidaan muutaa 3+0 muotoon ja näin ollen transaktio on validi ja sitä ei hylätä), mutta sen hash on eri (hash riippuu myös kirjoitusasusta). Tällä voidaan saada häiritä toisen tason ohjelmien toimintaa (kts. Lightning network). Lisäksi mikäli tililtä on siirretty toiselle rahoja, on protokollassa mahdollista siirtää niitä edelleen eteenpäin ennen aiemman tilisiirron vahvistamista. Tällaisessa ketjussa voidaan aiheuttaa myöhempien tilisiirtojen peruuntuminen mikäli ensimmäisen hash muuttuu kesken kaiken.

Segwit jakaa lohkon kahteen osaan: ensimmäinen on 1Mb kokoinen joka sisältää tilisiirron input ja output tiedot. Toinen on 3Mb kokoinen witness osa, jossa on digitaalinen allekirjoitus (hash), sekä muut tilisiirron tiedot. Tavallisessa tilisiirrossa tilisiirron Id muodostuu kaikesta tilisiirtoon liittyvästä tiedosta. Segwit tilisiirroissa tilisiirron Id muodostuu vain input ja output tiedoista. Näin olleen digitaalista allekirjoitusta muuttamalla ei saada tilisiirron Id:tä (hash) muutettua. Lisäksi nyt yhteen palikkaan mahtuu enemmän tilisiirtoja.

Sama skaalautuvuus olisi voitu saada aikaan lisäämällä lohkon kokoa, mutta nyt ratkaisu ei vaadi kaikkien tahojen siirtymistä uuteen malliin. Bitcoin protokollan perusolettamaa (kaikki palikat ovat kooltaan 1Mb, ei siis suoranaisesti rikota). Louhijat voivat valita kumpaa järjestelmää haluavat noudattaa ja kyseessä on ns. soft fork (=ei hard fork riskiä)

Lightning network

Bitcoin protokolla päälle rakennettu ns. toisen tason ratkaisu. Lightning network:ssa (LN) kaksi henkilöä määrittävät haluamansa suuruisen pantin ja tieto pantista kirjoitettaan Bitcoin alustaan transaktiolla. Tämän jälkeen kahden henkilön välillä voi tapahtua Bitcoin alustan ulkopuolella kuinka monta tilisiirtoa tahansa nopeasti ilman kuluja (=payment channel), kunhan kummankaan "velka" toiselle ei ylitä henkilön itsensä määrittämää panttia. Mikäli kumpi tahansa osapuolista haluaa vetäytyä velkasuhteesta, Bitcoin alustaan kirjoitettu pantti varmistaa sen että velallinen maksaa velkansa. LN toisin sanoen panee toimeen velan ja maksaa velan pois velallisen aiemmin määrittämästä pantista. LN oveluus piilee siinä että pantin luovuttaneet tahot voivat linkittyä keskenään ja velkasuhteita voi syntyä useamman eri henkilön kautta.

Esimerkki: A ja B ovat velkasuhteessa, samoin B ja C. Tällöin A voi siirtää rahaa suoraan C:lle mikäli LN järjestää asian niin että A on ensin velkaa B:lle ja B on saman verran velkaa C:lle. Mikäli joku näistä kolmesta vetäytyy LN sopimuksesta payment channel sulkeutuu ja A:n ja C:n velka pannaan toimeen (=todelliset Bitcoinit siirtyvät Bitcoin alustassa.)

Liquid network

Tällä on mahdollista muodostaa sivuketjuja jotka toimivat muutoin Bitcoin protokollan lailla, mutta konsensus ei ole hajautettu vaan sivuketjuun on valittu keskitetyt tahot jotka määräävät konsensuksen. 11 valitsijaa 15 valitsijasta täytyy hyväksyä transaktion jotta se hyväksyttäisiin (=multisig). Siirtäessäsi rahaa sivuketjuun siirrät sen keskitetyn tahon hallintaan ja tilisiirtosi tämän jälkeen täytyy hyväksyttää keskitetyllä taholla. Tämä koskee myös transaktionia jolla poistut sivuketjusta takaisin Bitcoin lohkoketjuun. Sivuketjussa alkuperäinen Bitcoin muutetaan tilapäisesti ketjussa siirrettävään Liquid-Bitcoiniin ja Liquid sivuketju on siinä mielessä oma erillinen protokollansa.

Hard fork

Bitcoinin yksi ongelma on se että protokolla vaatii kaikkien osallistujien hyväksynnän jotta protokollan jokin ominaisuus saadaan muutettua. Usein eri ryhmien (käyttäjät, louhijat, exchange, kehittäjät, ym.) intressit eivät kohtaa ja tämä johtaa herkästi hard fork:iin. Hard fork luo siis kaksi eri versiota protokollasta ja mikäli myös vaihtoehtoinen protokolla selviää voi syntyä uusi coin.

Toisaalta monet protokolla ominaisuudet lyötiin lukkoon heti alussa ennen kuin nähtiin mihin Bitcoin kehittyy, ja ennen kuin ymmärrettiin protokollan ongelmia. On pohdittu protokollan nopeuttamista lisäämällä lohkojen syntymisen nopeutta, lohkojen kokoa tai jotain muuta protokollan perusominaisuutta. Välillä nämä väittelyt ovat johtaneet myös uuteen versioon Bitcoinista. Näitä versioita ovat mm. Bitcoin Cash (hardfork Bitcoinista vuonna 2017, joka nosti palikan kokoa 8Mb. Myöhemmin palikan kokoa nostettiin edelleen.), tai Bitcoin SV (Bitcoin Satoshis Vision, hardfork Bitcoin cash:sta vuonna 2018 joka yrittää palauttaa alkuperäisen Bitcoin protokollan ja nostattaa lisäksi edelleen lohkon kokoa), Litecoin (2011 hardfork joka nopeutti lohkojen syntyä 2,5min aikaan, lisäksi eri PoW algoritmi ja suurempi coin määrä).

Muut lisäsovellukset:

Atomic Swaps

(en jaksanut perehtyä tähän tarkemmin joten selitys on karkea kuvaus ideasta, ei välttämättä teknisesti kovinkaan eksakti)

Atomic swaps vaihtaa smart contractin avulla toisen käyttäjän kanssa kryptovaluuttaa toiseen. Atomic swaps ratkaisee ongelman miten vaihtaa kryptovaluuttaa toisen kanssa niin että toinen taho ei yllättäen peru transaktiota ja katoa toisen rahojan kanssa. Ratkaisussa molemmat osapuolet voivat milloin tahansa perua tilisiirron ja kumpaakaan tilisiirtoa ei silloin tapahdu. Ainoastaan mikäli molemmat tilisiirrot toteutuvat täysin voi toinen toteutua.

Ratkaisu toimii karkeasti niin että molemmat osapuolet sitovat coininsa smart contractiin. Ensimmäinen osapuoli A luo avaimen ja paketoi oman coininsa omaan smart contractiin ja luovuttaa coinin toiselle osapuolelle B. Tämän jälkeen toinen osapuoli B paketoi omat coininsa smartcontractiin jossa on sama ensimmäisen tahon A luoma avain ja lähettää coinninsa ensimmäiselle osapuolelle A. Kun A avaa smart contractin välittyy avain myös B:lle ja hän myös saa avattua oman smart contractinsa. Tällainen smart contract on nimeltään Hashed time lock contract HTLC ja sen pohjalle voi periaatteessa rakentaa vaikka hajautettuja kryptopörssejä. Atomic swap toimii vain kryptovaluuttojen välillä, ei krypton ja fiat valuutan välillä. Etuna on mm. että ei tarvita kolmannen osapuolen luottamusta ja vältetään kryptopörssin palvelumaksut.

Oma analyysi:

Bitcoin on mielenkiintoinen lähinnä sen aikaansaaman vaikutuksen kautta. Teknologisena ratkaisuna se on selvästi vanhentunut. Kehitys protokollan osaltan on ollut hyvin vähäistä ja syitä tähän on monia. Hardfork syö aina alkuperäisen protokollan arvoa, toisaalta Bitcoinin kehityksessä on paljon valtaa myös louhijoilla jotka pitävät tiukasti kehitystä kurissa. Louhijat estävät sellaisten kehitysaskelten synnyn jotka hankaloittaisivat heidän sen hetkisten ASIC:ien käyttöä. Bitcoin on kuitenkin kehittänyt hyvin monipuoliset sijoitusinstrumentit protokollan ympärille ja raivannut kryptovaluuttoja ihmisten ja yritysten tietoisuuteen. Toisaalta Bitcoin on myös suurelta osin vastuussa pörssikurssien manipuloinnista ja monista muista kryptovaluuttoihin liittyvistä negatiivisista mielikuvista. Bitcoinin käytännön hyöty rajoittuu nykyään lähinnä sen arvon muutoksiin. Ajatellaan että Bitcoinin arvo nousee pörssikurssien sukeltaessa, ja laskee pörssikurssien noustessa. Bitcoinia voi siis yrittää käyttää salkun tasapainottamisessa ja voimakkaiden vaihteluiden vuoksi tasapainottava vaikutus voidaan saada suhteellisen pienellä rahallisella panostuksella verrattuna esim. arvometalleihin. Kuitenkin seuranta-aika Bitcoinilla on lyhyt. Bitcoin käyttäytyy myös hyvin samalla tavoin kuin perinteinen osakekupla, joten on suuri riski että tasapainoittava valuutta romahtaa muutaman vuoden päästä kun ihmiset tajuavat kuplan.

Teknologisena ratkaisuna en pidä Bitcoinia mitenkään kovinkaan uhkaavana tai potentiaalisena, joten tämä analyysi on selvästi muita analyyseja kevyempi. Muutoin kuin teknologisti Bitcoin saattaa olla ehkä suurin uhka Iotalle tällä hetkellä, sillä ainakin kirjoitus hetkellä näyttää kovasti siltä että mm. Bitcoin manipuloi uhkaavien kryptovaluuttojen arvoa niin alas että niiden koko toiminnalta voi loppua rahoitus. Markkina-analyysit eivät kuitenkaan kuulu näihin kirjoituksiin, ja en oikeastaan ymmärräkään niistä riittävästi kirjoittaakseni mitään varmaa. Yritän kirjoittaa tekstiä niin, että siitä voi olla hyötyä myös muita teknologisesti uhkaavampia valuuttoja arvioidessa.

Väitän että usein kun ihmiset puhuvat Bitcoinista ja vertaavat sitä muihin (uudempiin) kryptovaluutoihin he eivät ymmärrä asioiden perspektiiviä tai mittasuhteita. Väitän myös edelleen että kryptotrilemmaa ei voi ratkaista ns. "toisella tasolla", vaan se on ratkaistava itse protokollan tasolla.

Kryptovaluutoista puhuttaessa käytetään usein tätä termiä toisen tason ratkaisu, mikä tarkoittaa ratkaisua joka ei sisälly itse alkuperäiseen protokollaan. On tärkeää tehdä ero sille että itse protokolla voi rakentua monelle tasolle. Esimerkkinä tyypillisesti protokollassa voi olla ns. "gossip"-taso jolla välitetään viestit, konsensustaso jolla luodaan konsensus, ja kenties sharding-taso jolla jaetaan protokolla useaan itsenäiseen ryhmään. Tällöin ei kuitenkaan puhuta tässä kirjoituksessa tarkoitetusta "toisesta tasosta" vaan kaikki edellä mainitut sisältyvät protokollaan ja jokainen edellä mainituista tasoista suunnitellaan toimimaan keskenään.

Juuri lohkoketjuissa ja PoW pohjaisissa DLT alustoissa törmää usein tällaiseen toisen tason ratkaisun ehdotukseen. Väitän että suurin syy tähän on juuri vaikeus alkuperäisen protokollan muuttamisessa.

Ammutaanpa ensiksi alas Bitcoinin tämän hetkiset "skaalautuvuus ratkaisut", niin ensimmäisella kuin toisellakin tasolla:

1. Lightning network – tämä ei tule toimimaan sillä mitä pidemmäksi ihmisiä linkittävät payment channelit muodostuvat sen epästabiilimpaa arvon siirto on. Toisaalta suurien summien lähettäminen tarkoittaisi että jokaisen ketjun jäsenen tulisi pantata vähintään yhtä suuri summa rahaa odottamaan. Käytännössä LN on yritetty saada toimimaan niin että tietyt kaupalliset tahot ovat pantanneet valtavia summia rahaa ja toimineet välilinkkeinä ihmisten välillä. Ratkaisu on kokonaisuudessaan kömpelö, epävakaa ja monimutkainen. Lisäksi joka tapauksessa lopulta tilisiirto on tehtävä. Ratkaisu toki tarjoaa mahdollisuuden tehdä nopeasti tilisiirtoja kahden henkilön välillä. Mikäli on tarvetta vaihtaa saman henkilön kanssa nopeasti pieniä summia LN on hyödyksi (vrt. Iota:n Flash channel).

2. Liquid network – on keskitetty ratkaisu ja luottamukseen pohjautuva ratkaisu. Sillä ei siis ole paljoa tekemistä DLT skaalautuvuus ratkaisujen kanssa. Jotain kapea-alaisia käyttötarkoituksia sillä varmasti löytyy, mutta usein näissä tilanteissa muukin keskitetty ratkaisu tulisi kyseeseen (esim. luotettu serveri).

3.Segwit nopeuttaa protokollaa hieman. Se ei poista perusongelmaa ja lähinnä kuvastaa sitä kuinka vaikeaa itse protokollaan on puuttua. Segwit on ovela kikka jolla saadaan lohkon kokoa nostettua, ilman hardfork:ia.

4. Lohkon koon nostaminen – Mikäli nostaa lohkon kokoa tps nousee tiettyyn rajaan asti, mutta tahoilta jotka välittävät tietoa vaaditaan silloin suurempaa kaistalaajuutta ja lohkon validointi vie enemmän aikaa. Bitcoin Cash:n kohdalla on jo puhuttu siitä että nodeina ei enää voi toimia kuka tahansa, vaan nodet ovat yliopistoja tai non-profit järjestöjä joilla on riittävä kaistalaajuus.

5. PoW helpottaminen – tämä johtaa nopeammin uuden lohkon muodostamiseen. Uudemmissa lohkoketjuissa on yleensä Bitcoinia nopeampi lohkon muodostus ja ne toimivat hieman Bitcoinia nopeammin. Kuitenkin tässäkin on rajansa. Bitcoinissa transaktion pitää vajota vähintään 6 lohkon päähän jotta sitä voidaan pitää validina. Mikäli lohkoja muodostuisi joka sekunti, kestäisi silti kauan ennen kuin riittävä määrä lohkoja olisi luotu ja voitaisiin olla varmoja ettei kukaan kykene luomaan pidempää vaihtoehtoista ketjua. Liian nopeat lohkot tuovat toki myös muita ongelmia. Bitcoinissa mikäli pääseet tuoreeseen lohkoon voit kohtalaisella todennäköisyydellä päästä myös seuraavaan lohkoon. Todella pieni lohkotiheys muodostaisi valtavan määrä rinnakkaisia ketjuja jotka kaikki pitäisi välittää kaikille nodeille ja tämä söisi kaistalaajuutta huomattavasti enemmän nykyiseen nähden.

Nämä eivät siis tule toimimaan, mutta entäs kaikki muut mahdolliset toisen tason ratkaisut? On satoja erilaisia kryptovaluuttoja ja valtavasti ratkaisuyrityksiä niin protokollan tasolla kuin toisellakin tasolla. Kuinka voi tyrmätä kaikki toisen tason ratkaisut edes niitä lukematta?

Tässä oleellista on mittasuhteet. Oma suosikki vertaus kryptovaluuttoihin liittyen on että Bitcoin on kuin hevonen. Toisen tason ratkaisut ovat kuin yrittäisi rakentaa hevoselle toimivia rullaluistimia. Oikeissa olosuhteissa, sopivasti rakennettuna hevonen voi kyllä liikkua nopeammin rullaluistimet jalassa, mutta samaan aikaan viereisessä pajassa kootaan Bugatti Veyronia.

Pidän tästä vertauskuvasta ensiksikin siksi että rullaluistin-hevonen on hauska mielikuva, mutta myös koska vertauskuva on mittasuhteiltaan oikein. Kun alkaa vertaamaan noita kahta numeroilla saa samaa kokoluokkaa olevia eroja kuin Bitcoinilla ja moderneilla DLT ratkaisuilla. Bugatti kulkee 267mph, hevonen noin 25mph, eli noin 10x erolla mennään. Tilisiirron vahvistumisaika on Bitcoinilla 600s ja Iotalla noin 4s eli 150x ero.

Hevonen tuottaa yhden hevosvoiman, Bugatti 1000hp. Bitcoin kykenee 7tps ja Iotan Shimmer noin 30 000 tps, eli jälleen DLT vie voiton suuremmalla erolla. Useamman tuhannen tps ratkaisuja on jo käytössäkin moderneilla DLT ratkaisuilla. Energiatehokkuuteen ei kannata edes lähteä koska erot kasvavat järjettömiksi. Samoin tilisiirtojen kustannusten erot, (Iotalla kustannus voidaan laskea käytetyn sähkön hinnasta, eli se vaihtelee hieman paikallisesti).

Kun puhutaan kryptovaluutoista, usein ihmiset kuvittelevat että niistä voi puhua samalla lailla kuin puhuisi autoista. Todellisuudessa tulisi puhua kulkuneuvoista jos haluaa puhua vertauksin. Myös itse teknologisten ratkaisujen erot ovat valtavia. Siinä missä hevonen ahmii heinää ja Bugatti bensaa, eri DLT:t voivat perustua PoW, PoS tai toimia ilman mitään kilpailtua resurssia. Jos verrataan juurikin Bitcoinia ja Iotaa, ei Iotassa ole lohkoja, eikä ketjuja, eikä juuri mitään muutakaan yhteistä. Ainoa yhteinen osa minkä saan päähäni nyt on viime aikoina pohdittu UTXO:n ottaminen käyttöön myös Iotassa. Leikkisästi voisimme sanoa että Bugattiin pohditaan hevosennahkaisia istuimia.

Kun puhutaan koko kryptotrilemman ratkaisusta se tarkoittaa vielä useampi kertaluokka edistyneempää teknologiaa kuin äsken vertaillut Iotan ja Bitcoinin algoritmit. Iotan Coordicide shardingin ja kenties Tangle Multiversen kanssa tavoittelee juuri tällaista lopullista ratkaisua. Silloin ratkaisut ovat jo todella kehittyneitä ja kauniita. En sano että on mahdotonta ratkaista ongelmaa toisella tasolla. Väitän että se on typerää. Rakentaessa ratkaisua toiselle tasolle joudut ratkaisemaan jokaisen ongelman sen kapean muotin sisällä minkä ensimmäinen taso sanelee.

Kryptotrilemman ratkaisu ei ole vain täydellinen konsensus algoritmi, lisäksi tarvitaan lukuisia muita algoritmeja ja järjestelmiä. Kokonaisuuden tulisi kyetä torjumaan verkon kongestio, suojaamaan verkkoa spam hyökkäyksiltä ja DDoS hyökkäyksiltä, estämään yksittäisen noden piiritys hyökkääjän nodeilla. Tarvitaan myös keinot taloudellisten intressien pitämiseksi verkon puolella, sekä oikea tapa määrittää verkon enemmistö niin että enemmistö tekee verkon horjuttamisen mahdollisimman vaikeaksi (PoW, PoS, mana, etc). Tarvitaan keino estää massadata-analyysillä louhittava henkilökohtainen tieto ja keino säilyttää käyttäjä erillään tilisiirroista. Konsensuksessa itsessään on monia osatekijöitä ja on lukuisia erilaisia hyökkäyskeinoja konsensuksen toiminnan hankaloittamiseksi. Kaikki nämä ja monet muut suojamekanismit tulisi saada toimimaan keskenään niin ettei yksikään hidasta toista liikaa ja että toiminta on harmonista ja aukotonta. Sitten tulisi vielä minimoida nodejen välinen kommunikaatio jotta kaistalaajuus riittää valtavaan tilisiirtomäärään. Toissijaisena on myös tavoite minimoida vaadittava laskentateho. Toki shardin ratkaisu tarvitaan myös, sekä keino unohtaa liian vanhat tilisiirrot jotta tiedon tallennuskapasiteetti riittää. Näidenkin tulisi toimia kaikkien edellä olevien algoritmien kanssa sulavasti. Kyseessä ei siis todellakaan ole mikään ovela temppu jolla ongelma ratkeaa itsekseen.

Jos menee sanomaan että jokin on mahdotonta, aina löytyy joku joka vuosien päästä tekee tämän mahdottoman asian. Sitten kun kryptotrilemma on ratkaistu ja teknologia on edelleen jatkanut kehitystään voi tällainen ratkaisu leikkisästi syntyä, on se sitten järkevää tai ei. Voi hyvin olla että joskus joku onnistuu mahduttamaan Bugatti Veyronin teknologian rullaluistimiin ja kiinnittämään nämä vielä turvallisesti hevoseen. Mutta siinä kohtaa rullaluistimet kuljettavat hevosta ja hevonen ei tuo ratkaisuun enää mitään hyötyä tai lisäarvoa. Se on vain vanha ruma hevonen.